Opiskelija-asunnot kansainvälisesti kiinnostava kiinteistösijoitusluokka

Opiskelija-asunnot ovat kansainvälisesti yksi suurimmista vaihtoehtoisista kiinteistösijoitusluokista. Ne tarjoavat perinteisiä vuokra-asuntosijoituksia korkeampaa vuokratuottoa, mutta vaativat myös aktiivisempaa manageerausta. Opiskelija-asunnot tuottavat vakaata kassavirtaa myös laskusuhdanteessa ja tarjoavat näin hajautushyötyä useammasta sijoituslajista koostuvassa portfoliossa.

Tämän päivän kansainväliset ja liikkuvat opiskelijat on muuttanut opiskelija-asuntomarkkinoita säädellystä kohti vapaarahoitteista markkinaa. Opiskelijoiden kaiken aikaa korkeammat vaatimukset asumiselle ovat luoneet kysyntää yksityinen sektorin kasvulle. Siirtyminen usean asukkaan soluasunnoista yksiöihin ja yhteisten tilojen lisääminen on trendi.

Kansainvälinen sijoituskysyntä on aktiivisesti etsimässä uusia sijoitusmahdollisuuksia ja vapaarahoitteisten opiskelija-asuntomarkkinoiden kehittyminen on ollut nopeaa ja sijoitusluokka nähdäänkin jo osana valtavirtaa kehittyneimmillä markkinoilla perinteisten vuokra-asuntojen ja toimitilojen rinnalla. Kehittyneimmät opiskelija-asuntomarkkinat ovat Yhdysvallat ja Iso-Britannia, mutta viime vuosina kansainväliset sijoittajat ovat siirtäneet katseensa myös Manner- Eurooppaan, erityisesti Saksaan, Ranskaan, Espanjaan ja Hollantiin.

Global investment into student housing.png
Global yield comparison.png

Opiskelija-asuntojen kansainvälinen kysynnän kasvu perustuu opiskelijoiden kasvavaan määrään. Vuoteen 2024 opiskelijoiden määrän ennustetaan kasvavan 32 miljoonalla. Kiina on tällä hetkellä kansainvälisten opiskelijoiden suurin yksittäinen lähtömaa ja suurin kasvun lähde myös tulevina vuosina. Kasvua kuitenkin hillitsee kasvavat lukukausimaksut myös Manner-Euroopassa, jossa ne ovat perinteisesti olleet alhaiset.

Suomessa opiskelija-asuminen on ollut tiukasti sidoksissa politiikkaan ja rahoitus valtion asuntorahaston vastuulla. Nyt kuitenkin opiskeluasuntojen kysyntä erityisesti pääkaupunkiseudulla ylittää moninkertaisesti tarjonnan ja julkisen rahoituksen saatavuuden. Vain noin 20 % pääkaupunkiseudulla opiskelevista on onnistunut vuokraamaan asunnon ARA-rahoitteisista kohteista. Loput joutuvat hakemaan asumisen ratkaisua vapaarahoitteiselta markkinalta, jossa vuokratasot ovat jo muutoinkin karanneet monen ulottumattomiin.

Mikäli opiskelija-asuntojen tarjontaa halutaan lisätä voi yksityisen sektorin osallistuminen rahoitukseen avata mahdollisuuden markkinan tasapainottamiseen ja monipuolistamiseen. Tätä tukee alkaneena syksynä voimaan tullut opiskelijoiden asumistuen muutos KELA rahoitteiseksi, joka vahvistaa nimenomaan opiskelija-asumiseen sopivien yksiöiden kysyntää. Edellytyksenä on rakentamiskelpoisen maan saatavuus riittävän läheltä yliopistoja sekä olemassa olevan vajaakäyttöisen markkinoilta poistuvan toimistokannan kaavojen joustavuus konversioille.

Petri Land
hankekehityspäällikkö
petri.land@lemminkainen.com