Lahden suurmäki MM-kuntoon

Lahden hiihtokeskuksen suurmäen uudistustyö on kiinnostava projekti, jollaista meillä ei ole aiemmin Suomessa ollut. Silti sormi ei mene rakennusporukalta suuhun.

Vuonna 1971 Lahden hiihtokeskukseen valmistunut 130 metrin mäki on kaupungin kahdesta vierekkäisestä mäkihyppymäestä se korkeampi. Mäellä on lahtelaisille ja muillekin suomalaisille erityinen symboliarvo, sillä Salpausselän kisoissa on hypätty huipputason mäkikilpailuja jo vuodesta 1923. Rakentajien näkökulmasta suurmäen kunnostus- ja uudistustyö on erittäin vaativa – sekä teknisesti että työturvallisuuden näkökulmasta.

"Joka päivä on vaativia nostoja jyrkässä rinteessä, korkeimmillaan noin 70 metriin", kertoo turvallisuuspäällikkö Jari Kautonen.

Jari korostaa turvallisuuden ja työn teknisen hallinnan kiinteää yhteyttä. Myös työmaan pitäminen siistinä on hänen mukaansa tärkeä turvallisuuden – ja myös laadun – osatekijä.

"Turvallisuutta ei meillä tarkastella koskaan erillisenä osakokonaisuutena. Vain näin on mahdollista saavuttaa tapaturmissa nollataso. Tämä on meillä realistinen tavoite, niin myös Lahden suurmäen työmaalla", Jari sanoo.

Yksi keskeinen turvallisuusperiaate on se, ettei nostojen alla saa koskaan olla ihmisiä. Tämä edellyttää huolellista työnsuunnittelua, koska nostoja on runsaasti ja työmaan aikataulu kohtuullisen tiukka.

"Kaikkien työmaalla työskentelevien ja vierailevien perehdyttäminen turvallisuuden perusasioihin on oleellinen osa turvallisuustyötä", Jari muistuttaa.
Myös kulunvalvonta on osa työmaan turvallisuutta, koska näin voidaan estää työmaalle kuulumattomien henkilöiden pääsy alueelle jo portilla.

Puolen vuoden rutistus

Kesäkuun alussa käynnistynyt, puolen vuoden kestoinen työmaa alkoi alastulomäen vanhojen puurakenteiden purulla. Purkutyö oli tarpeen, jotta paikoitellen jopa puoli metriä painunut ja sadekausina vieremille eli maa-aineksen valumiselle altis maarakenne oli mahdollista vahvistaa.

"Alastulomäen kaltevuus on 38 astetta, mikä on maarakenteen vakauden suhteen aivan rajoilla ilman vahvistustoimenpiteitä. Vahvistamismenetelmänä on tässä kohteessa teräksinen, betonilla mantteloitava Titan-paalu, joita asennetaan 12 riviin koko alastulorinteen pituudelta", työmaapäällikkö Antti Marttinen kertoo.

Jotta asennusaikainen ukkoskuuro rankkasateineen ei pääse pilaamaan lopputulosta maanvieremillä, penger Titan-paalutetaan ja peitetään suodatinkankaalla. Lopullinen pintarakenne on puukansi.

Betonirakenteinen vauhtimäki puolestaan saa uuden, elementeistä rakennettavan jääladun, joka on varustettu entistä tehokkaammalla jäädytysjärjestelmällä.
Uusi, betonirakenteinen hiihtosilta on pituudeltaan 54 metriä ja 18 metriä leveä. Sillan koko 700 kuutiometrin kansivalu tehdään alkusyksystä kertarupeamana, minkä jälkeen rakenne jälkijännitetään.

"Vastaavaa kohdetta ei ole tullut vastaan aikaisemmin, mutta osaamista meiltä löytyy projektiin kuin projektiin", Jari ja Antti toteavat.

"Hyppyrimäki työympäristönä on haastava, mutta kiinnostava, ja työntekijöistä näkee, että he ovat erittäin sitoutuneita hoitamaan työt hyvin. "

Teksti ja kuvat: Vesa Tompuri

Lahden HS 130 -mäen korjaus, hiihtosillan uusiminen ja tuomaritornin kunnostus

  • Aikataulu: kesäkuu–joulukuu 2015
  • Tilaaja: Lahden tilakeskus
  • Pääurakoitsija: Lemminkäinen
  • Alastulorinteen korjaussuunnittelu: Ramboll Finland Oy
  • Siltasuunnittelu: Sweco Finland Oy

20.10.2015

3 tykkäystä