Baltian laivaliikenteen tulevaisuus

Klaipėdos Smeltė on valtava asfaltoitu alue, jota hallitsevat 115-metriset nostokurjet ja korkeat konttipinot. Konteissa on teollisuuden materiaaleja, kauppatavaraa ja elintarvikkeita. Tämä nykyaikainen terminaali on Lemminkäisen kahden vuoden kovan työn tulos.

"Tehtävänämme oli rakentaa uusi terminaali vanhan terminaalin alueelle häiritsemättä rahdin kuljetusta laivoilla, junilla ja rekoilla", sanoo projektipäällikkö Izidorius Brasas. Hän johti valtavan rahdinkäsittelyjärjestelmän rakentamista maailmanlaajuiselle MSC-konsernille.

Terminaalin rakentaminen on ollut Lemminkäisen tähän asti suurin hanke Liettuassa. Terminaalialueen pinta-ala on 142 000 neliömetriä. Maaperän valmistelu- ja päällystystöiden lisäksi Lemminkäinen vastasi infrastruktuurista, kuten sähköstä, valaistuksesta ja viemäröinnistä sekä sade- ja jäteveden poistosta. Alueella siirrellään ja säilytetään jopa 40,6 tonnia painavia kontteja.

Lemminkäinen ja YIT voittivat tarjouskilpailun terminaaliurakasta helmikuussa 2013. YIT rakensi alueelle nostokurkien ja konttien korjaamon. Työt aloitettiin huhtikuussa 2013 ja saatiin päätökseen marraskuussa 2014. Lopulliset hyväksymisasiakirjat allekirjoitettiin tammikuussa 2015.

"Työ valmistui aikataulussa ja asiakkaan erittäin tiukkojen teknisten vaatimusten mukaisesti, eikä töiden aikana sattunut yhtään tapaturmaa", Brasas kertoo.

Alueellista merkitystä

Klaipėda on Itämeren itärannikon pohjoisin jäätymätön satama, ja MSC kehittää terminaalistaan kansainvälistä keskusta. Uudistuksen myötä Klaipėdos Smeltė pystyy palvelemaan erittäin suuria konttilaivoja, mikä pienentää tavarakuljetusten kustannuksia Itämeren alueella ja idempänäkin.

Kustannusten lasku hyödyttää kuluttajia. Myös ympäristö hyötyy, sillä entistä tehokkaammat laivakuljetukset pienentävät päästöjä noin 50 000 tonnia vuodessa. Vastaavaan tulokseen päästäisiin poistamalla 10 000 autoa liikenteestä. Liettuan kansantaloudelle uusi terminaali tarkoittaa kaupan kasvua ja uusia työpaikkoja.

"Asiakas on jo lisännyt toimintaa terminaalissa ja totuttelee entistä suurempaan kapasiteettiin", Brasas sanoo. Liettuan valtion edustajien on tarkoitus osallistua terminaalin virallisiin avajaisiin kesäkuun alussa. Paikalla on luonnollisesti myös Lemminkäisen sekä MSC-konserniin kuuluvan Terminal Investment Limited -yhtiön johtoa. Terminal Investment Limited on terminaalin omistaja.

Suuria haasteita

Hankkeessa tuli vastaan myös haasteita. Esimerkiksi teknisten mahdollisuuksien rajat oli määritettävä erittäin tarkasti ja alue oli aina vain osittain käytössä hankkeen aikana. Lisäksi hankkeen etenemisestä oli raportoiva peräti 15 tarkastajalle. Haasteita aiheuttivat myös maan alta paljastuneet vanhojen rakenteiden jäänteet, pohjaveden korkea taso ja huonot sääolosuhteet. Alkuperäisiä suunnitelmia oli muutettava jonkin verran.

Nämä tekijät edellyttivät innovatiivisia ratkaisuja, joustavuutta, ylimääräisiä työtunteja ja joskus myös pitkiä neuvotteluja.

"Työmaalla oli keskimäärin 70–80 ja enimmillään 120 työntekijää, kun aliurakoitsijat lasketaan mukaan", Brasas kertoo. "Tahti oli tiivis. Suurimmat paineet aiheutti ensimmäisen vaiheen valmistumisen määräaika vuoden 2013 lopussa, kun työt viivästyivät meistä riippumattomista syistä. Ihmiset tekivät 10–12 tunnin työvuoroja ja työskentelivät myös lauantaisin, joskus sunnuntaisinkin."

Yhteydenpito työajan ulkopuolella vahvisti tiimihenkeä. Brasas esimerkiksi pärjäsi mainiosti henkilökunnan viimeisimmässä tennisturnauksessa. "Urheilu lievitti tehokkaasti stressiä", hän sanoo. "Nyt meillä on entistä vahvempi kokemus ja itseluottamus hoitaa muita laajoja ja vaativia hankkeita."

Faktat

  • 132 000 neliömetriä asfalttipintaa, 5 400 neliömetriä betonipäällystettä ja 4 600 neliömetriä betonialustaa.
  • Viemäri- ja jätteenerottelujärjestelmä, ja 13,7 kilometriä putkia sekä useita maanalaisia säiliöitä.
  • Viisi sähköasemaa.

Teksti: Bryan Bradley
Kuvat: Evaldas Lasys

Izidorius Brasas

Algirdas Alūzas, läntisen alueen johtaja

Tämä laaja ja vaativa hanke kartutti tiimimme kokemusta ja toi työhömme järjestelmällisyyttä. Johtajat oppivat työskentelemään nopeasti, tarkasti ja vastuullisesti. Nuoremmat työntekijät saivat kokemusta ja mahdollisuuksia edetä urallaan. Vaikeinta oli pysyä aikataulussa, koska sääolosuhteet olivat huonot, materiaalitilauksiin täytyi tehdä muutoksia ja tekniset vaatimukset olivat erittäin tiukat. Lisäksi meidän oli tehtävä merkittäviä päätöksiä nopeasti.

Mindaugas Čerba, rakennusmestari

Vastasin asfaltoinnista, pohjakerroksista ja melkein kaikista suurista töistä, ja tein usein töitä kahdessa tai kolmessa tiimissä samanaikaisesti. Tämä hanke oli haaste alusta loppuun. Teimme töitä eri osissa eri aikoina, koska terminaali oli käytössä myös rakennustöiden aikana ja junien ja rekkojen oli päästävä kulkemaan. Uutta tässä hankkeessa olivat sementtikäsitellyt pohjakerrokset, joiden avulla varmistettiin, että päällyste kestää nostokurkien, lastaajien ja konttipinojen aiheuttaman suunnattoman kuormituksen. Hieman opettelua se vaati, mutta otimme homman haltuun, luultavasti ensimmäisenä toimijana Latviassa.

Genovaitė Pilvelienė, projekti-insinööri

Olen ollut mukana suurissa hankkeissa muissa yhtiöissä, ja täytyy todeta, että meillä oli täällä erittäin hyvä tiimi. Ihmiset tekivät hyvää työtä ja tukivat toisiaan. Minun tehtävänäni oli määrittää, mitä missäkin tarvittiin, kun suunnitelmia muutettiin tai hanketta laajennettiin. Niin kävi usein. Lisäksi vastuullani oli saada muutoksille asiakkaan hyväksyntä ja varmistaa, että työstämme maksettiin paras mahdollinen hinta. Oman osuutemme lisäksi vastasimme aliurakoitsijoista ja heidän asiakirjoistaan.

28.7.2015

12 tykkäystä