Kaatopaikasta vihermaisemaksi

Ympäristörakentamisen ammattilaisemme urakoivat Forssassa vanhalla kaatopaikalla. Kahden vuoden päästä mustanpuhuvan jätevuoren tilalla on kauniisti vihertävä kumpumaisema.

Rekkaralli Forssan vanhalle Viksbergin kaatopaikalle loppui jo 1990-luvun puolivälissä. Kuluneena talvena 20 hehtaarin maa-alueelta on kuulunut jälleen raskaan kaluston ja työkoneiden jyrinää. Syynä on marraskuussa alkanut kaatopaikka-alueen puhdistus- ja suojaustyö, jonka on määrä valmistua vuoden 2019 lopulla.

Massiivisissa maansiirto- ja parannustöissä koko alue muokkautuu täysin uuteen uskoon paitsi maisemallisesti myös maaperän osalta, kertoo hankkeen työpäällikkö Mikko Moilanen Lemminkäiseltä.

”Kaatopaikan reuna-alueilta siirretyt saastuneet maat käsitellään polttolaitoksilta toimitetulla lentotuhkalla. Valmiille nurmipeitteiselle kummulle tulee korkeutta noin kymmenen metriä”, Moilanen selvittää.

Suopohjassa riittää haasteita

Urakkaa on riittämiin, sillä maansiirtotöiden lisäksi salaojitamme koko kaatopaikka-alueen ja rakennamme ympärille suojapengerrykset. Tuhkakäsitellyt maamassat saavat peitteekseen bentoniittimaton, jonka päälle ajamme maakerroksen kevyttä maisemointia varten. Tarkoituksena on, ettei kaatopaikan maa-aineksista liukene ympäristöön mitään haitallisia aineita sade- ja hulevesien mukana.

”Suoperäinen maapohja tuo projektiin omat haasteensa ja rajoittaa myös päällimmäisen maakerroksen paksuutta. Jos painoa tulee liikaa, koko komeus voi lähteä liikkumaan. Vanha sanonta ”suo siellä – vetelä täällä”, pitää tässä kohtaa sananmukaisesti paikkansa”, Moilanen naurahtaa.

Aloitimme työt Viksbergissä marraskuussa ja ne ovat edenneet mukavasti aikataulussaan. Vähäluminen talvi ja muutamat napakat pakkasjaksot ovat olleet tärkeä apu, sillä ne ovat jäädyttäneet pehmeää maaperää paremmin työkoneita kantavaksi.

Etua on myös vahvasta kokemuksesta: Moilanen on miehistöineen toteuttanut vastaavia projekteja muun muassa Espoon Ämmässuolla ja Raaseporissa.

”Kummassakin pinta-alat olivat vajaat seitsemän hehtaaria, joten täällä Forssassa on kyse aivan toisen mittaluokan projektista. Tämä on varsin merkittävä jo pelkkänä maansiirtourakkana. Budjetti on lähes 4,0 miljoonaa euroa ja miehiä on töissä viitisentoista”, Moilanen kertoo.

Aurinkopaneeleita ja ulkoilureittejä?

Viksbergin maa-aineksissa muhivat kaasut kerätään talteen, analysoidaan ja hyödynnetään esimerkiksi energianlähteenä. Kaasukaivot ja keräysputkistot ovat osa kunnostusurakkaamme.

Forssan kaupungin tekninen johtaja Antti Heinilä ja kunnallistekniikan päällikkö Tero Tiensuu ovat seuranneet töiden edistymistä tyytyväisinä. Vuosikymmenien ajan jäissä olleesta hankkeesta on osaavissa käsissä tulossa yksi lisäpala Forssan pitkäjänteiseen kiertotalousstrategiaan. Sen ytimenä on läheiselle Kiimassuon alueelle vuosien saatossa rakentunut ympäristöalan yritys- ja osaamiskeskittymä.

”Kaatopaikan sulkeminen ja Kiimassuon kehittäminen ovat olleet uuden ajan alku koko kaupungille. Tuolloin herättiin huomaamaan, että jätteelle on muutakin käyttöä kuin kasaaminen kaatopaikoille. Nyt kierrättäminen on arkipäivää ja kaatopaikoille päätyy enää murto-osa jätteestä”, Heinilä toteaa.

Alueen tulevaa käyttöä ideoidaan vielä. Todennäköistä on, että se jää ulkoilu- ja liikuntakäyttöön, sillä epävakaa maapohja ei kestä kiinteistöjen rakentamista.

”Espoon Tapiolassa kaatopaikan tilalle tehtiin golf-kenttä, mutta täällä siihen ei taida löytyä tarpeeksi kiinnostusta. Yksi vaihtoehto voisi olla aurinkoenergiapuisto. Kumpare kestää kyllä paneelien painon”, Heinilä pohtii.

Forssa_Kaatopaikka-7.jpg
Forssa_Kaatopaikka-22.jpg
Forssa_Kaatopaikka-3.jpg
Forssa_Kaatopaikka-20.jpg