Saariston Rengastietä kelpaa nyt ajella

Päällystimme kaunista matkailutietä yli 30 kilometriä. Työmme saaristossa vaati tarkkaa lauttayhteyksien suunnittelua ja tuplamäärän rekkoja materiaalikuljetuksiin.  

Sininen taivas, vilkahtelee meri. Musta asfaltti halkoo peltoja, ylittää idylliset salmet. Sellainen on Varsinais-Suomessa sijaitseva seututie 180, tutummin Saariston Rengastie.

”Tie on ainutlaatuinen autoilumaisema Suomessa. Muualla saaristoa ei näe auton kyydistä samalla tavalla, vaan on hypättävä laivaan”, tietä hallinnoivan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päällystysinsinööri Tero Ahokas sanoo.

Olemme päällystäneet Saariston Rengastien neljä osuutta. Aloitimme urakan syyskuussa Iniössä ja Jumossa, ja jatkoimme töitä lokakuussa Nauvossa ja Korppoossa. Yhteensä päällystimme noin 31 kilometriä tietä.

Saariston Rengastien liikennemäärät ovat pieniä verrattuna Etelä-Suomen suuriin valtaväyliin, mutta sijaintinsa ja kauniin luontonsa takia tie on tekijöilleen erityinen työmaa.

Kesä tuplaa liikennemäärät

Edellisen kerran Saariston Rengastie on päällystetty vuonna 2000.

”Tien kunto alkoi olla heikko, oli uraa ja vauriota. Olisi sitä vielä ajellut, mutta teiden ylläpito vaatii aina ennakointia”, Tero Ahokas sanoo.

Saariston Rengastie sukeltaa mantereelta saaristoon Paraisilla, kiertää uloimmillaan Houtskariin ja palaa Kustavin kautta mantereelle. Esimerkiksi lähellä mannerta Nauvossa kulkee noin 1 700 ajoneuvoa vuorokaudessa, hieman kauempana Korppoossa 800.

”Kesäkauden ajaksi liikennemäärät tuplaantuvat turisti- ja kesämökkiliikenteestä”, Ahokas kertoo.

Pikimiesten hiki ja kesän aurinko kuuluvat yhteen, mutta saariston urakassa haluttiin odottaa syksyyn. Jokaiselle neljästä työmaasta on kuljettava mantereelta vähintään yhdellä lautalla.

”Kesällä jonot losseille ovat pitkiä. Kun työt tehdään turistikauden loputtua, se on mukavampaa käyttäjille ja turvallisempaa tekijöille”, Lemminkäisen projektipäällikkö Juha Seppä perustelee.

Ei töihin ilman lauttaa

Aloittaessamme työt teiden reunalle kasvava nurmi eli palle oli monin paikoin kasautunut korkeaksi, mikä esti sadevesien valumisen tieltä pois. Poistimme osan palteista ja vaihdoimme massat tien pahimmin vaurioituneisiin kohtiin. Lujan pohjan päällä uusi päällyste myös kestää.

”Tienrakentamisen kannalta tämä on kohde muiden joukossa. Eniten suunnittelua vaativat lossiyhteydet, sillä kuljetimme kaikki päällystemassat saaristoon mantereelta”, Lemminkäisen levitysryhmän työmaapäällikkö Marko Wendelin kertoo.

Esimerkiksi Kustavin ja Iniön välillä lossi kulki parin tunnin välein, ja matka kesti 45 minuuttia. Tähän keksimme ratkaisuksi vuokrata oman lossin, mikä nopeutti materiaalikuljetuksiamme. Nauvossa ja Korppoossa lautat kulkevat tauotta, joten massa-automme ovat seilanneet Paraisten massa-asemalta työmaille muiden lossilla kulkevien kanssa.

”Lauttojen käyttäminen vaikutti siihen, että massa-autoja piti varata tuplaten mantereella tehtäviin työmaihin verrattuna”, Wendelin sanoo.

Ehjä tie säästää korjauksissa

Tavallisemman asfaltin sijaan päällystimme saariston tiet pehmeällä asfalttibetonilla. Aikoinaan vastaavat kohteet päällystettiin öljysoralla.

”Pehmeä asfalttibetoni on edullisempi päällyste ja se sopii hyvin kohteisiin, joissa liikennemäärät eivät ole niin isoja. Pehmeämmän sideaineen ansiosta päällyste kestää asfalttia paremmin routimisesta ja pohjista aiheutuvia muodonmuutoksia ja on siksi hyvä vaihtoehto tällaisille kohteille”, Seppä sanoo.

ELY-keskuksessa arvioidaan, että nyt päällystetty tie kestää seuraavat 15–20 vuotta. Ahokkaan näkökulmasta tärkeintä on, että ehjä päällyste helpottaa niin asukkaiden, mökkiläisten kuin turistienkin liikkumista. Samalla korjaus tuo säästöjä tienhoitoon.

”Paikkaamme talvella tiehen tulleita reikiä, ja nämä saariston tiet ovat aina hieman hankalia osuuksia. Hyvä kunto vähentää myös paikkaustarvetta”, Ahokas sanoo.

3 x FAKTA

  • Teimme syys‒lokakuussa 2016 Turun saaristossa kulkevalla Saariston Rengastiellä noin 31 kilometriä uutta päällystettä. Tästä noin 22 kilometriä sijaitsi Nauvossa ja Korppoossa, loput Iniössä ja Jumossa.
  • Työ on osa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen laajempaa VAR2-urakkakokonaisuutta, jonka urakoitsijaksi Lemminkäinen valittiin kilpailutuksella.
  • Käytimme tiehen noin 25 600 tonnia uutta päällystettä. Lisäksi teimme tienpohjaan massanvaihtoja noin 4 500 kuutiota. Uuteen tienpohjaan käytimme 10 000 tonnia kiviaineksia, joista suurimman osa toimme saarille mantereelta.

 

Paving Turku Archipelago_1.jpg
Paving Turku Archipelago_3.jpg
Paving Turku Archipelago_4.jpg