Tase ja rahoitusasema

Tilinpäätöstiedote 2016
9.2.2017

Tase, rahoitus ja rahavirta

Taseen loppusumma 31.12.2016 oli 968,0 milj. euroa (1 035,5), josta oman pääoman määrä oli 333,7 milj. euroa (377,6). Oma pääoma sisältää 34,8 milj. euroa (111,6) hybridilainaa. Q4/2016 aikana yhtiö toteutti hybridilainansa osittaisen takaisinoston ostamalla velkakirjoja takaisin yhteensä 34,8 miljoonan euron nimellisarvosta liikkeessä olleesta 70 miljoonan euron lainasta. Yhtiöllä on oikeus lunastaa takaisin loppuosa, 35,2 miljoonaa euroa, vuonna 2014 liikkeeseen lasketusta hybridilainasta aikaisintaan maaliskuussa 2018. Yhtiö lunasti Q1/2016 aikana vuonna 2012 liikkeeseen laskemansa hybridilainan jäljellä olleen nimellisarvoltaan 42,9 milj. euron pääoman. Molemmat transaktiot vaikuttivat omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen

Konsernin sidottu pääoma 31.12.2016 oli 388,2 milj. euroa (474,8). Muutos edellisvuoteen johtuu pääasiassa nettokäyttöpääoman pienenemisestä. Nettokäyttöpääoma kauden lopussa oli 187,8 milj. euroa (258,7). Nettokäyttöpääomaa pienensivät pääosin asuntomyynti Suomessa ja Venäjällä.

Korollinen velka vuoden lopussa oli 212,5 milj. euroa (254,7) ja korollinen nettovelka 81,1 milj. euroa (126,8). Pitkäaikaisen korollisen velan osuus lainasalkussa kauden lopussa oli 56,3 % (48,3). Likvidit varat olivat 131,4 milj. euroa (127,9). Yhtiön korollisesta velasta 99,7 milj. euroa (99,7) oli joukkovelkakirjalainoja, 80,7 milj. euroa (104,1) vaihto-omaisuusyhtiöiden velkoja, 31,0 milj. euroa (34,8) rahoitusleasingvelkoja ja 1,1 milj. euroa (3,0) muita rahoitusvelkoja. Yritystodistuksia ei ollut käytössä vuoden 2016 lopussa (13,1). Lisäksi yhtiöllä oli kauden päättyessä nostettavissa olevia sitovia luottolimiittejä 185,0 milj. euroa (185,0) ja tililimiittisopimuksia 12,4 milj. euroa (12,3). Lainasalkusta 66 % (55) oli sidottu kiinteään korkoon. Tarkasteltuaan pääomarakennettaan joulukuussa 2016 Lemminkäinen irtisanoi luottolimiitistään 75 milj. euron osan, jota ei enää tarvittu.

Nettorahoituskulut olivat loka–joulukuussa 4,8 milj. euroa (5,1) ja tammi–joulukuussa 18,4 milj. euroa (20,6). Rahoituskuluja pienensivät vertailukautta alhaisemmat valuuttasuojauskustannukset. Hybridilainojen korkokuluja ei kirjata tuloslaskelman rahoituskuluihin, vaan niiden vaikutus näkyy osakekohtaisessa tuloksessa sekä omassa pääomassa.

Liiketoiminnan rahavirta oli loka–joulukuussa 38,5 milj. euroa (30,5) ja tammi–joulukuussa 131,7 milj. euroa (106,6). Liiketoiminnan rahavirtaa tuki pääosin Suomen talonrakentamisen asuntomyynti.

Yhtiö on onnistunut vahvistamaan taloudellista asemaansa. Yhtiö jatkaa taseen ja kassavirran hallintaa ja sen tavoitteena on lisätä Suomen talonrakentamisen tontti-investointeja kasvukeskuksiin. Lisäksi yhtiö aloitti kymmenen uuden omaperusteisen asuntokohteen rakentamisen vuoden viimeisellä neljänneksellä.


Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2016
27.10.2016

Tase, rahoitus ja rahavirta

Taseen loppusumma 30.9.2016 oli 1 156,7 milj. euroa (1 235,6), josta oman pääoman määrä oli 346,5 milj. euroa (370,5). Oma pääoma sisältää 69,3 milj. euroa (111,6) vuonna 2014 liikkeeseen laskettua hybridilainaa, joka yhtiöllä on oikeus lunastaa takaisin maaliskuussa 2018. Yhtiö lunasti Q1/2016 aikana vuonna 2012 liikkeeseen laskemansa hybridilainan jäljellä olleen pääoman, mikä vaikutti omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen.

Konsernin sidottu pääoma 30.9.2016 oli 394,6 milj. euroa (486,1). Muutos edellisvuoteen johtuu pääasiassa nettokäyttöpääoman pienenemisestä. Nettokäyttöpääoma kauden lopussa oli 188,8 milj. euroa (261,8). Nettokäyttöpääomaa pienensivät asuntomyynti Suomessa ja Venäjällä, laskutuksen tehostuminen sekä varastojen kierron tehostaminen päällystys-segmentissä.

Korollinen velka kauden lopussa oli 273,7 milj. euroa (301,7) ja korollinen nettovelka 82,0 milj. euroa (154,4). Pitkäaikaisen korollisen velan osuus lainasalkussa kauden lopussa oli 43 % (42). Likvidit varat olivat 191,8 milj. euroa (147,3). Yhtiön korollisesta velasta 92,5 milj. euroa (114,8) oli vaihto-omaisuusyhtiöiden velkoja, 99,7 milj. euroa (99,7) joukkovelkakirjalainoja, 49,6 milj. euroa (44,9) yritystodistuksia, 29,7 milj. euroa (37,9) rahoitusleasingvelkoja ja 2,3 milj. euroa (4,5) muita rahoitusvelkoja. Lisäksi yhtiöllä oli kauden päättyessä nostettavissa olevia sitovia luottolimiittejä 185,0 milj. euroa (185,0) ja tililimiittisopimuksia 12,5 milj. euroa (12,2). Velkasalkusta 51 % (46) oli sidottu kiinteään korkoon.

Nettorahoituskulut olivat heinä–syyskuussa 4,9 milj. euroa (4,3) ja tammi–syyskuussa 13,6 milj. euroa (15,5). Tammi-syyskuun rahoituskuluja pienensivät pääasiassa vertailukautta alhaisemmat valuuttasuojauskustannukset. Hybridilainojen korkokuluja ei kirjata tuloslaskelman rahoituskuluihin, vaan niiden vaikutus näkyy osakekohtaisessa tuloksessa sekä omassa pääomassa.

Liiketoiminnan rahavirta oli heinä–syyskuussa 86,0 milj. euroa (50,1) ja tammi-syyskuussa 93,2 milj. euroa (76,2). Heinä-syyskuun vahvaa liiketoiminnan rahavirtaa tukivat päällystys-segmentti sekä Suomen talonrakentamisen asuntomyynti.


Osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2016
28.7.2016

Tase, rahoitus ja rahavirta

Taseen loppusumma 30.6.2016 oli 1 055,5 milj. euroa (1 292,3), josta oman pääoman määrä oli 316,1 milj. euroa (369,9). Oma pääoma sisältää 69,3 milj. euroa (111,6) vuonna 2014 liikkeeseen laskettua hybridilainaa, joka yhtiöllä on oikeus lunastaa takaisin maaliskuussa 2018. Yhtiö lunasti ensimmäisen neljänneksen aikana vuonna 2012 liikkeeseen laskemansa hybridilainan jäljellä olleen 43 milj. euron pääoman, mikä vaikuttaa omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen.

Konsernin sidottu pääoma 30.6.2016 oli 446,4 milj. euroa (547,0). Muutos edellisvuoteen johtuu pääasiassa nettokäyttöpääoman pienenemisestä. Nettokäyttöpääoma kauden lopussa oli 236,9 milj. euroa (303,8). Nettokäyttöpääomaa pienensivät asuntomyynti Venäjällä ja Suomessa, laskutuksen tehostuminen sekä varastojen kierron tehostaminen päällystys-segmentissä. Nettokäyttöpääomaa pienensi myös Ruotsin talonrakentamisen liiketoiminnan myynti Q3/2015 aikana.

Korollinen velka kauden lopussa oli 281,3 milj. euroa (334,7) ja korollinen nettovelka 165,2 milj. euroa (211,7). Pitkäaikaisen korollisen velan osuus lainasalkussa kauden lopussa oli 43 % (40). Likvidit varat olivat 116,2 milj. euroa (122,9). Yhtiön korollisesta velasta 98,4 milj. euroa (128,8) oli vaihto-omaisuusyhtiöiden velkoja, 99,7 milj. euroa (99,7) joukkovelkakirjalainoja, 49,6 milj. euroa (56,3) yritystodistuksia, 31,3 milj. euroa (44,4) rahoitusleasingvelkoja ja 2,5 milj. euroa (5,5) muita rahoitusvelkoja. Lisäksi yhtiöllä oli kauden päättyessä nostettavissa olevia sitovia luottolimiittejä 185,0 milj. euroa (185,0) ja tililimiittisopimuksia 12,4 milj. euroa (32,8). Korollisista veloista 50 % (42) oli sidottu kiinteään korkoon.

Nettorahoituskulut laskivat ja olivat huhti–kesäkuussa 4,8 milj. euroa (5,5) ja tammi–kesäkuussa 8,7 milj. euroa (11,2). Rahoituskuluja pienensivät vertailukautta alhaisemmat korkokulut ja valuuttasuojauskustannukset. Hybridilainojen korkokuluja ei kirjata tuloslaskelman rahoituskuluihin, vaan niiden vaikutus näkyy osakekohtaisessa tuloksessa sekä omassa pääomassa.

Liiketoiminnan rahavirta oli huhti-kesäkuussa 25,6 milj. euroa (23,5) ja tammi-kesäkuussa 7,2 milj. euroa (26,0). Tammi-kesäkuun heikentyneeseen liiketoiminnan rahavirtaan vaikuttivat pääasiassa Suomen talonrakentamisen vertailukautta alempi valmistuneiden omaperusteisten asuntokohteiden määrä sekä Venäjän asuntotuotannon sopeuttaminen.


Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2016
28.4.2016

Tase, rahoitus ja rahavirta

Taseen loppusumma 31.3.2016 oli 949,6 milj. euroa (1 206,4), josta oman pääoman määrä oli 301,7 milj. euroa (393,7). Oma pääoma sisältää 69,3 milj. euroa (138,4) vuonna 2014 liikkeeseen laskettua hybridilainaa, joka yhtiöllä on oikeus lunastaa takaisin maaliskuussa 2018. Yhtiö lunasti ensimmäisen neljänneksen aikana vuonna 2012 liikkeeseen laskemansa hybridilainan jäljellä olleen 43 milj. euron pääoman, mikä vaikuttaa omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen.

Konsernin sidottu pääoma 31.3.2016 oli 450,4 milj. euroa (554,4). Muutos edellisvuoteen johtuu investointien vähentämisestä sekä nettokäyttöpääoman pienenemisestä. Nettokäyttöpääoma kauden lopussa oli 235,8 milj. euroa (301,9). Nettokäyttöpääomaa pienensivät asuntoaloitusten vähentäminen Venäjällä ja Suomessa, laskutuksen tehostuminen sekä varastojen kierron tehostaminen päällystys-segmentissä. Nettokäyttöpääomaa pienensi myös Ruotsin talonrakentamisen liiketoiminnan myynti Q3/2015 aikana.

Korollinen velka kauden lopussa oli 289,0 milj. euroa (345,1) ja korollinen nettovelka 186,6 milj. euroa (198,7). Pitkäaikaisen korollisen velan osuus lainasalkussa kauden lopussa oli 42 % (40). Likvidit varat olivat 102,4 milj. euroa (146,4). Yhtiön korollisesta velasta 104,1 milj. euroa (119,5) oli vaihto-omaisuusyhtiöiden velkoja, 99,7 milj. euroa (99,7) joukkovelkakirjalainoja, 49,6 milj. euroa (72,7) yritystodistuksia, 32,9 milj. euroa (47,8) rahoitusleasingvelkoja ja 2,7 milj. euroa (5,4) muita rahoitusvelkoja. Lisäksi yhtiöllä oli kauden päättyessä nostettavissa olevia sitovia luottolimiittejä 185,0 milj. euroa (185,0) ja tililimiittisopimuksia 12,3 milj. euroa (33,3). Yhtiö sopi ensimmäisen neljänneksen aikana 185 miljoonan euron sitovan luottolimiitin (revolving credit facility) ehtojen muutoksista pidentämällä luottolimiitin eräpäivää sekä korottamalla luottolimiitin määrä 260 miljoonaan euroon, josta 75 miljoonaa euroa on nostettavissa sovittujen ehtojen täyttyessä. Uudistettu luottolimiitti erääntyy vuoden 2018 ensimmäisellä kvartaalilla. Rahoitussopimuksen ehtojen muutoksen myötä aiempi rajoite, jonka mukaan yhtiö voi jakaa osinkoa enintään 40 prosenttia konsernin nettotuloksesta, on poistettu. Rajoite poistuu tilikaudesta 2016 alkaen. Korollisista veloista 48 % (41) oli sidottu kiinteään korkoon.

Nettorahoituskulut laskivat ja olivat tammi–maaliskuussa 3,9 milj. euroa (5,8). Rahoituskuluja pienensivät vertailukautta alhaisemmat korkokulut ja valuuttasuojauskustannukset. Hybridilainojen korkokuluja ei kirjata tuloslaskelman rahoituskuluihin, vaan niiden vaikutus näkyy osakekohtaisessa tuloksessa sekä oman pääoman muutoksessa.

Liiketoiminnan rahavirta tammi-maaliskuussa oli -18,4 milj. euroa (2,5). Tammi-maaliskuun heikentyneeseen liiketoiminnan rahavirtaan vaikuttivat pääasiassa Suomen talonrakentamisen vertailukautta alempi valmistuneiden omaperusteisten asuntokohteiden määrä sekä Venäjän asuntotuotannon sopeuttaminen.

 

Päivitetty 9.2.2017