Usein kysytyt kysymykset

Mitkä ovat Lemminkäisen liiketoimintasegmentit ja miten liikevaihto jakautuu segmenteittäin?

Lemminkäisen toiminta on jaettu neljään liiketoimintasegmenttiin: päällystys, infraprojektit, Suomen talonrakentaminen ja Venäjän toiminnot.

Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin vuonna 2016: päällystys 44 %, infraprojektit 19 %, Suomen talonrakentaminen 34 % ja Venäjän toiminnot 3 %.

Mikä on Lemminkäisen päämarkkina-alue ja miten liikevaihto jakautuu markkina-alueittain?

Lemminkäisen päämarkkina-alueet ovat Suomi, Skandinavia, Venäjä ja Baltian maat.

Vuonna 2016 liikevaihdosta 67 % tuli Suomesta, 23 % Skandinaviasta, 3 % Venäjältä ja 7 % Baltian maista.

Mikä on Lemminkäisen strategia?

Lemminkäinen pyrkii jatkuvasti parantamaan tulostaan ja kasvattamaan omistaja-arvoaan vahvistamalla tasettaan ja kehittämällä kilpailukykyisempiä toimintamalleja sekä kasvamalla kannattavasti infraprojekteissa Pohjois-Euroopassa.

Lemminkäisen tavoitteena on tulevina vuosina parantaa kilpailukykyä kaikissa liiketoimintasegmenteissä ja luoda vahva pohja, jolle rakentaa kannattavaa kasvua. Yhtiö jalkauttaa parhaita käytäntöjä yli segmentti- ja maarajojen hyödyntääkseen mittakaavaetuja parhaalla mahdollisella tavalla.

Lue lisää strategiasta

Mitkä ovat Lemminkäisen taloudelliset tavoitteet?

Lemminkäisen taloudelliset tavoitteet ovat:

  • ROCE yli 15 % vuonna 2019
  • Liikevoittoprosentti yli 4 vuonna 2019
  • Omavaraisuusaste yli 35 % vuosina 2016–2019

Yhtiön tavoitteena on vakaa osingonjakopolitiikka, jossa vähintään 40 % tilikauden tuloksesta jaetaan osakkeenomistajille osinkoina.

Lue lisää taloudellisista tavoitteista

Ketkä ovat Lemminkäisen johtoryhmän jäsenet ja mikä on heidän osakeomistuksensa?

Lemminkäisen toimitusjohtaja on Casimir Lindholm ja talous- ja rahoitusjohtaja Ilkka Salonen. Johtoryhmän muut jäsenet ovat liiketoimintasegmenttijohtajat Heikki Vuorenmaa (päällystys), Harri Kailasalo (infraprojektit), Pauli Mäkelä (Suomen talonrakentaminen) sekä HR-johtaja Jan Gustafsson ja strategia- ja kehitysjohtaja Sari Inkilä.

Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot

Ketkä ovat Lemminkäisen hallituksen jäsenet ja mikä on heidän osakeomistuksensa?

Lemminkäisen hallituksen jäsenet ovat Berndt Brunow (puheenjohtaja), Juhani Mäkinen (varapuheenjohtaja), Noora Forstén, Finn Johnsson, Harri-Pekka Kaukonen, Heppu Pentti, Kristina Pentti-von Walzel ja Heikki Räty.

Ajantasaiset tiedot hallituksen jäsenten osakeomistuksista

Hallituksen jäsenten ansioluettelot

Mikä on Pentin suvun rooli Lemminkäisessä?

Pentin suku omistaa noin 53 % Lemminkäisen osakkeista. Kolme suvun jäsenistä, Noora Forstén, Heppu Pentti ja Kristina Pentti-von Walzel ovat Lemminkäisen hallituksen jäseniä.

Yhtiön tiedossa ei ole, että suvun jäsenillä olisi keskenään tai muiden osakkeenomistajien kanssa sopimuksia, jotka vaikuttaisivat merkittävästi omistusoikeuden käyttöön tai äänestyskäyttäytymiseen yhtiökokouksissa.

Katso suurimmat osakkeenomistajat

Mikä on Lemminkäisen kilpailijan, Peab AB:n rooli yhtiössä?

Lemminkäisen 9.10.2017 vastaanottaman liputusilmoituksen mukaan yhtiö ei enää omistaa Lemminkäisen osakkeita eikä ääniä.

Katso kaikki liputusilmoitukset

Ketkä ovat Lemminkäisen asiakkaat?

Liiketoiminta Asiakkaat
Päällystys Julkinen sektori (valtio ja kunnat), rakennusyhtiöt, teollisuus ja kiinteistöjen omistajat
Infraprojektit Julkinen sektori (valtio ja kunnat), rakennusyhtiöt, yksityiset yritykset
Talonrakentaminen Kuluttajat, asunto- ja kiinteistösijoittajat, rakennuttajat sekä toimitilojen vuokralaiset ja omistajakäyttäjät

Ketkä ovat Lemminkäisen kilpailijat?

Liiketoiminta Suurimmat kilpailijat
Päällystys NCC, Skanska, Veidekke, Peab, Colas.
Venäjällä Lemminkäinen toimii pääasiassa aliurakoitsijana sekä erikoistöiden urakoitsijana. Kilpailijoita ovat alueelliset toimijat, kuten ABZ.
Infraprojektit NCC, Skanska, Veidekke, Peab, YIT, SRV, Destia.
Baltiassa pieniä paikallisia kilpailijoita.
Talonrakentaminen YIT, SRV, NCC, Bonava, Skanska.
Venäjällä urakoinnissa useita paikallisia kilpailijoita ja pieniä ulkomaisia kilpailijoita.

 

Millaista osinkoa Lemminkäinen maksaa?

Lemminkäisen tavoitteena on vakaa osingonjakopolitiikka, jossa vähintään 40 % tilikauden tuloksesta jaetaan osakkeenomistajille osinkoina. Yhtiön taloudellisesta tilanteesta johtuen Lemminkäinen ei maksanut osinkoa tilivuosilta 2013 ja 2014.

Lemminkäisen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,66 euroa osakkeelta.

Lue lisää Lemminkäisen osingosta

Kuinka paljon Lemminkäinen käyttää vuosittain tuotekehitykseen?

Vuonna 2016, Lemminkäisen tuotekehityskulut olivat noin 0,2 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

Mikä on tämän hetkinen tilanne asfalttikartellin ja siihen liittyvien vahingonkorvausten osalta?

Helsingin hovioikeus antoi 20.10.2016 päätökset asfalttikartelliin liittyvistä vahingonkorvauksista. Niiden 37 kanteen osalta, joissa Lemminkäinen oli vastaajana, Lemminkäinen ja muut asfalttialan yritykset ovat oikeutettuja saamaan palautuksia yhteensä noin 20 miljoonaa euroa (sisältäen noin 14 miljoonaa euroa vähemmän pääomakorvauksia sekä noin 6 miljoonaa euroa vähemmän korkoja ja oikeudenkäyntikuluja kuin mitä käräjäoikeus oli määrännyt).

Näistä palautuksista Lemminkäinen on oikeutettu saamaan (perustuen Lemminkäisen omaan osuuteen ja niiden muiden vastaajien osuuksiin, jotka Lemminkäinen on maksanut) yhteensä noin 19 miljoonaa euroa sisältäen pääomakorvauksia, korkoja ja oikeudenkäyntikuluja. Nämä tulot Lemminkäinen kirjasi vuoden 2016 neljännen vuosineljänneksen tulokseensa.

Lemminkäinen on pitänyt vahingonkorvauksia perusteettomina. Lemminkäinen on ilmoittanut hakevansa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta niistä kuntien kanteita koskevista hovioikeuden päätöksistä, joissa kantajien vaatimukset hyväksyttiin osittain ja joiden osalta Lemminkäinen ei ole saavuttanut sovintoratkaisua hovioikeuden päätösten jälkeen. Lemminkäinen on sopinut yhteensä 17 kunnan kanssa, etteivät osapuolet hae korkeimmalta oikeudelta valituslupaa hovioikeuden päätöksistä.

Tammikuun 13. päivä 2017 Lemminkäinen ja Suomen valtio sopivat asfalttikartellin vahingonkorvauskiistan ja peruuttavat korkeimmalle oikeudelle jättämänsä valituslupahakemuksensa ja valituksensa. Näin ollen Helsingin hovioikeuden 20.10.2016 antama päätös jää osapuolten välille lopulliseksi.

Korkeimmassa oikeudessa oli Lemminkäisen osalta edelleen vireillä muut Lemminkäisen jättämät 13 valituslupahakemusta sekä 19 kunnan valituslupahakemukset koskien Helsingin hovioikeuden 20.10.2016 antamia päätöksiä.

Korkein oikeus ilmoitti 6.9.2017, että se on myöntänyt rajoitetun valitusluvan Lemminkäiselle ja Vantaan kaupungille asfalttikartelliin liittyvissä vahingonkorvausoikeudenkäynneissä. Korkeimman oikeuden 6.9.2017 antamilla päätöksillä 14 muun kaupungin tai kunnan valituslupahakemukset Lemminkäistä koskien hylättiin kokonaan. Espoon kaupungin valituslupahakemus jää odottamaan nyt valitusluvan saaneiden asioiden ratkaisua.

Hovioikeudessa käsiteltyjen kanteiden lisäksi käräjäoikeuden käsittelyn alkamista odottaa 21 vahingonkorvauskannetta Lemminkäistä ja muita asfalttialan yrityksiä vastaan. Käsittelyn alkamista odottavien kanteiden pääomamäärä on yhteensä noin 26 miljoonaa euroa, joista Lemminkäinen on tehnyt hovioikeuden päätösten perusteella yhteensä 5,2 miljoonan euron kuluvarauksen.

Lue lisää asfalttikartellista

 

Päivitetty 2.10.2017