Lemminkäinen-konserni

Lemminkäinen vei vuosien 2009–2010 aikana läpi mittavan projektin, jonka tehtävänä oli Lemminkäisen Suomen työterveyshuollon yhtenäistäminen, yhtenäisen toiminta- ja yhteistyömallin luominen lakisääteisiä eläke- ja tapaturmavakuutuksia hoitavien vakuutusyhtiöiden kanssa, varhaisen tuen mallin jalkautuksen käynnistäminen, työkykytyöryhmän käynnistäminen sekä mittariston luominen työterveyshuollon,työhyvinvoinnin ja työkyvyn hallinnan edistymisen seurantaan.

Työkyvyn seuranta, hallinta ja varhainen tuki

Panostamme työkykyongelmien tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. Työterveyshuoltomme ja henkilöstötoimemme ovat kehittäneet sairauspoissaolojen seurantajärjestelmän, joka nivoutuu konsernissa käyttöön otettavaan työkykyongelmien tunnistamiseen ja nopeaan reagointiin tähtäävään varhaisen tuen malliin. Erityisen seurannan kohteena ovat lyhyet, usein toistuvat tai yli 30 päivän sairauspoissaolot. Terveystarkastusten yhteydessä tehtävän Sante-terveyskyselyn avulla saamme työterveyshuollon toimenpiteiden piiriin ne, joilla on joko itsearvioituna tai terveyden riskiprofiilien perusteella korkea työkyvyttömyysriski. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on vähentää työkyvyttömyyseläköitymistä. Lemminkäinen haluaa henkilöstönsä kykenevän mielekkääseen työhön eläköitymiseensä saakka ja kantaa näin myös omalta osaltaan vastuuta yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista, mutta myös säästää työkyvyttömyydestä aiheutuvissa kustannuksissa. Sante-terveyskyselyn piiriin kuuluu reilu kolmasosa konsernin Suomen henkilöstöstä. Sante-terveyskysely laajenee kattamaan konsernimme koko Suomen henkilöstön vuonna 2011.

Varhaisen tuen toimintamallia on pilotoitu vuoden 2008 elokuusta alkaen talonrakentaminen-toimialalla. Mallin käyttö koettiin erittäin positiivisena, ja se on tuottanut kahden vuoden aikana myös miljoonan euron säästöt vähentyneinä sairauspoissaoloina.

Vuonna 2011 varhaisen tuen malli tulee käyttöön koko konsernissa, ja sen käytäntöön viemiseksi aloitettiin syksyn 2010 aikana mittava esimiesvalmennus. Tavoitteena on valmentaa 75 prosenttia esimiehistä vuosien 2010–2011 aikana. Työterveysyksikkö koordinoi pitkillä sairauslomilla olevien hoidon ja kuntoutuksen seurantaa.

Kuntoutuksessa olleiden terveydentilaa ja työkykyä seurataan yksilöllisten suunnitelmien mukaisesti sekä terveysasemalla käyntien yhteydessä. Lisäksi työterveyshuolto selvittää kuntoutuksen vaikutuksia elintapoihin, työtapoihin ja työssä jaksamiseen. Samalla selvitetään osallistuneiden mielipiteitä kuntoutuksen järjestelyistä sekä heidän toiveitaan kuntoutuksen kehittämisestä.

Vuonna 2010 kartoitettiin eri ammattiryhmien työn fyysisen kuormittavuuden sekä tuki- ja liikuntaelimistöä kuormittavat tekijät fyysisissä työtehtävissä. Raportti hankkeesta on työterveyshuollon sopimuskumppanien käytössä, ja sitä voidaan hyödyntää työkykyä arvioitaessa.

Työterveyshuolto

Konsernimme Suomen työterveyshuoltoon ovat oikeutettuja kaikki vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät sekä ne määräaikaiset työntekijät, joita koskee sairausajan palkanmaksuvelvollisuus. Hyvää työterveyshuoltokäytäntöä noudattaen koko henkilöstöllemme korvataan kokonaisvaltainen työterveyshuolto sisältäen työterveyshuollollisesti painotetun yleislääkäritasoisen avosairaanhoidon. Vuoden 2010 alusta alkaen koko henkilöstömme on ollut myös vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen piirissä.

Työterveyshuoltomme selvittää työolosuhteet, toteuttaa terveystarkastuksia, auttaa työkykyä ylläpitävässä toiminnassa, osallistuu kuntoutuksen järjestämiseen sekä osallistuu työn ja työympäristön kehittämiseen entistä turvallisemmaksi. Lisäksi sen tehtävänä on antaa asiakkailleen tietoja, neuvoja ja ohjeita muun muassa terveellisistä elintavoista, työolosuhteista ja niiden merkityksestä terveydelle. Omassa työterveysyksikössämme seurataan myös koko maan sairauspoissaolo- ja vastaanottokäyntitilastoja. Hyödynnämme raportteja työterveyshuoltotoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä konsernin henkilöstöjohtamisessa.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa, jonka laatimiseen työterveyshuolto osallistuu.

Työterveyshuolto osallistuu myös päihdeongelmaisten hoitoon ja hoitoonohjaukseen. Tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päihteiden ongelmakäyttöön. Noudatamme päihteiden vastaista ohjelmaa, joka sisältää päihdepolitiikan, ohjeet varhaisesta puuttumisesta ja huumausainetestaamisesta sekä hoitoonohjausmallin.

Työpaikkaliikuntaoh jelma ja yhtenäiset työhyvinvointipalvelut

Näemme henkilöstömme hyvinvoinnin sekä työkykyriskien ennakoinnin ja hallinnan keskeisenä menestystekijänä. Työhyvinvointi on lemminkäisten työhön liittyvää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä tuntee voivansa hyvin kaikilla osa-alueilla ja että saamme henkilöstön jaksamaan ja jatkamaan työelämässä mahdollisimman pitkään. Työnantaja, johto ja työyhteisöt luovat hyvinvointia tukevat työolosuhteet, mutta myös jokaisella työntekijällä on vastuu omasta hyvinvoinnistaan.

Työhyvinvointityön strategiset päämäärät

• Oikeat ihmiset ovat työkyvyn mukaisesti oikeissa tehtävissä koko työuran ajan.
• Osaaminen ja työssä kehittyminen on suunnitelmallista.
• Lemminkäisellä tehdään työtä turvallisessa ja terveellisessä työympäristössä.

Vuoden 2010 alussa konserniin nimitettiin työhyvinvointipäällikkö, jonka työhön kuuluu liikunta- ja ravitsemusasiat ja työyhteisöjen hyvinvointi sekä niiden henkilöiden auttaminen, joilla on työkykyriski.

Liikunta työhyvinvoinnin edistämisen avainasemassa

Olemme kehittäneet suunnitelmallisesti työpaikkaliikuntaa jo vuodesta 2001 lähtien ja luoneet liikuntaan aktivoivan Liikuntaohjelman. Monipuolista liikuntaa on tarjolla koko henkilöstölle liikuntakortin avulla 450 liikuntapaikassa koko maassa. Tavoitteenamme on edistää henkilöstön työkykyä, yleistä hyvinvointia sekä työpaikan yhteishenkeä kasvattamalla henkilöstön liikunta-aktiivisuutta.

Lemminkäiselle myönnettiin vuonna 2009 Suomen Aktiivisin Työpaikka -tunnus (ent. Active Workplace Award -tunnus). Vuonna 2010 Suomen Kuntoliikuntaliitto myönsi Lemminkäiselle työpaikkaliikunnan sertifikaatin ja kunniamaininnan Suomen Aktiivisin Työpaikka -kilpailussa. Tulos parani edellisvuodesta 4 % kokonaisarvioinnin ollessa nyt 81/100 %.

Liikuntakorttijärjestelmän sähköistäminen ja LiikuntaMittari-tutkimus vuonna 2011

Fyysisesti raskas ja tapaturmille altis työ korostaa liikunnan merkitystä työssä jaksamisessa. Työpaikkaliikunta on kasvanut kymmenessä vuodessa vajaasta 40 000 käynnistä liikuntapaikoissa noin 95 000 käyntiin vuodessa. Yhteensä vuonna 2010 panostimme 327 000 euroa henkilöstömme työhyvinvointia parantavan liikunnan edistämiseen. Vuonna 2011 nostamme liikuntatuen nykyisestä 200 eurosta 240 euroon henkilöä kohden. Lisäksi otamme käyttöön sähköisen liikuntakorttijärjestelmän ja laajennamme liikuntaohjelman kaikille toimialoille. Toimikauden painopisteenä on liikunnallisesti passiivisten ja yksipuolisesti liikkuvien aktivointi.

Liikunta-aktiivisuutta ja liikuntaohjelman toteutumista, palvelujen käyttöä sekä vaikuttavuutta henkilöstön terveyteen seurataan LiikuntaMittari-tutkimuksella kahden vuoden välein. Seuraavan kerran tutkimus toteutetaan keväällä 2011. Edellisen LiikuntaMittarin mukaan 54 prosenttia henkilöstöstämme liikkuu terveyden kannalta riittävästi.

Nuoret työntekijät kuntoon

Vuonna 2010 teimme kuntotestejä yhteensä 1 110 työntekijälle. Kävely- ja lihaskuntotestejä toteutettiin vuoden aikana 13 paikkakunnalla. Testattuja on yhteensä 212 henkilöä, joista miehiä 190 ja naisia 22. SuomiMies-kuntotestejä tehtiin puolestaan 898:lle infrarakentamisen työntekijälle. Testiin osallistuneissa nuorissa ikäluokissa kestävyyskunto oli testeissä keskivertoa heikompi. Yli puolella oli ylipainoa ja sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrä suuri. 40–49-vuotiaat olivat muita ikäluokkia hieman paremmassa kunnossa.

Jos työnteko ei riitä fyysisen kunnon ylläpitämiseen, henkilöstön on tärkeää lisätä kestävyysliikunnan määrää. Vuonna 2011 käynnistetään kaksi pilottihanketta, joissa mallinnetaan eri terveystestiryhmien elintapaohjeistusta ja liikuntaan aktivointia.

Vuoden 2011 tavoitteet ja painopistealueet työterveys- ja työhyvinvointityössä

• Varhaisen tuen malli ja sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä on otettu käyttöön. Valtaosa Lemminkäisen esimiehistä on koulutettu varhaisen tuen mallin käyttöön.
• Sante-terveyskyselyn käyttö on laajennettu koko konserniin.
• Liikuntaohjelma ja sähköinen liikuntakorttijärjestelmä on käytössä koko konsernissa.
• Kuntoutusten toimitavat on yhtenäistetty. Kuntoutuksia aikaistetaan sekä järjestetään kohdennettua hyvinvointivalmennusta työkykyriskissä olevalle henkilöstölle.
• Työkykyryhmä etsii aktiivisesti ratkaisuja henkilöstölle, jolla on työkykyriski. Uusia työtehtäviä ja ratkaisuja työssä jatkamiseen kehitetään huomioiden fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen hyvinvointi ja kuormittuminen.
• Luodaan konsernin yhtenäinen ja ennaltaehkäisevä päihdepolitiikka. Päihteiden vastainen ohjelma päivitetään ja huumetestauskäytäntö otetaan käyttöön kaikissa yhtiöissä.

Henkilöstötutkimuksesta v. 2010 saadut mittarit

• Oma arvio työkyvystä (0–10): 8,4
• Oma arvio työkyvystä suhteessa nykyisiin työtehtäviin 2 vuoden aikajanalla (0–10): 8,2
• Mahdollisuus työkyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen (0–10): 8,0
• Työolojen ja -turvallisuuden tila (0–10): 7,8