Pahoittelemme töistä aiheutuvaa haittaa

Koska talot, tiet, sillat, tunnelit ja raiteet on tehtävä paikan päällä, häiriötä ympäristön normaaliin arkeen ei voi välttää. Miten Lemminkäinen huomioi ympäristön toiveet ja minimoi haitat?

Kun teemme tunnelia kaupungin alle, meidät nähdään ja kuullaan. Isot rakennusprojektit kaupunkien ydinkeskustoissa herättävät valtavaa kiinnostusta, joten tiedotus on teknisen osaamisen rinnalla yksi rakentamisen tärkeimpiä osa-alueita. Työmaatiedotuksen yleisperiaatteet on usein määritelty jo urakkasopimuksessa.

”Yksittäisissä kohteissa sovimme työajat yhdessä asiakkaan ja viranomaisten kanssa. Yötyölle ja melua aiheuttaville töille, kuten räjäytyksille ja paalutuksille, on aina saatava viranomaisten lupa”, sanoo Jarkko Meriläinen, joka on ollut mukana monessa suuressa keskustahankkeessa.

Suurista keskustahankkeista paikalliset mediat kertovat paljon jo etukäteen, joten ihmiset tietävät, mitä on tulossa. Mutta tiedotusta on jatkettava aktiivisesti koko hankkeen ajan, jotta lähialueiden asukkaat pysyvät ajan tasalla ja voivat antaa palautetta.

Tiedottaminen avainasemassa

”Asiakkaan määräykset, toiveet ja tarpeet ohjaavat työtämme. Lähialue täytyy pitää tietoisena hankkeen kulusta. Panostamme etenkin hankkeen alkuun, jolloin järjestämme avoimia tiedotustilaisuuksia”, kertoo Meriläinen.

”Kun asukkaat saavat faktatietoa, mahdolliset virheelliset käsitykset tulee oikaistua. Esimerkiksi Tampereen Rantatunnelia aloittaessamme monella oli käsitys, että räjäytykset jatkuvat vuosia. Todellisuudessa yksittäisen kiinteistön välittömässä läheisyydessä työaika saattoi olla noin kaksi viikkoa.”

”On tärkeää keskustella asukkaiden kanssa ja antaa oikeaa tietoa. Samalla saamme palautetta ja toiveita”, Meriläinen sanoo.

Tilaisuuksien lisäksi olemme yhteydessä asukkaisiin lähettämällä tiedotteita lähiympäristöön ja medialle. 

Lopputulos kiinnostaa asukkaita

”Kun Oulun Kivisydän-pysäköintilaitos monien vaiheiden jälkeen saatiin toteutukseen, se synnytti luonnollisesti mielenkiintoa ympäristössä: millainen siitä tulee ja miten se vaikuttaa kaupunkilaisten elämään”, kertoo laitoksen rakennustöistä vastannut Heikki Keränen.

”Siksi pyrimme antamaan jo urakan alkuvaiheessa selkeän kuvan sekä lopputuloksesta että ennen kaikkea eri työvaiheista aikatauluineen”, Keränen sanoo.

"Tuntuu, että pysäköintilaitosta oli kaivattu ja se haluttiin alueelle huolimatta siitä, että rakennusvaiheet aina aiheuttavat muutoksia kaupunkikuvassa. Laitoksen käyttöönottoon osattiin varautua jo hyvissä ajoin”, toteaa Keränen.

Rantatunnelin – joka on Suomen pisin maantietunneli – rakentaminen alkoi 2013, ja se avattiin liikenteelle marraskuussa 2016, puoli vuotta aikataulusta edellä. Hankkeella on ollut koko ajan oma viestintäryhmä, joka on tiedottanut hankkeen etenemisestä käyttäen apunaan muun muassa sosiaalista mediaa.

Kokemukset verkon käytöstä tiedotuskanavana ovat hyviä. Sitä käytetään yhä useammin myös uusien asuinalueiden, kuten Helsingin Aurinkolahdessa sijaitsevan Kahvikorttelin, rakennushankkeissa. Esimerkiksi melusta aiheutuvien valitusten määrä on vähentynyt tiedon määrän ja tiedotustiheyden kasvaessa.

Pikipoika työtään jatkaa

Päällystämisen liikennehaitat ovat jokakesäinen puheenaihe. Kesällä 2016 töitä on ollut erityisen paljon, koska monta korjausta odottavaa kohdetta saatiin tehtyä hallituksen infrarakentamiseen osoittaman lisämäärärahan ansiosta. Pikipoikia on näkynyt katujen ja teiden varsilla runsaasti.

”Suunnittelemme päällystystöiden ajoituksen yhteistyössä asiakkaan kanssa. Vilkasliikenteisimmillä tieosuuksilla, kuten valtateillä ja taajamissa, suoritamme työt mahdollisuuksien mukaan ruuhka-aikojen ulkopuolella. Urakoissa on määritelty erikseen yötyönä tehtävät kohteet, joissa asiakas katsoo liikenteen häiriintyvän liikaa”, sanoo Suomen päällystyksen levitystoiminnasta vastaava Arto Heikkinen.

”Myös ulkopuoliset tekijät, kuten sää, saattavat sotkea aikataulutuksen: sade pysäyttää työt tai kova helle hidastaa päällysteen jäähtymistä ja ajoradan suljettu osuus kasvaa ennakoitua pidemmäksi. Konerikkojen aiheuttamat viivästykset pyrimme minimoimaan pitämällä jatkuvasti kaluston parhaassa mahdollisessa kunnossa”, Heikkinen sanoo.

Yleinen liikennekäyttäytyminen on muuttunut entistä kärsimättömämmäksi, mikä näkyy myös tietyömailla. Työmailla työskentelevien suurin huoli on turvallisuus. Tienkäyttäjien aggressiivisuus on lisääntynyt, mikä on aiheuttanut vaaratilanteita ja jopa tapaturmia. Autoilijat saattavat ohittaa työmaan nopeusrajoituksista piittaamatta, mikä pelottaa työtään tekeviä.

Liikenteenohjaus kohteen mukaan

Valtateiden työmailla on oltava aina liikenteenohjaussuunnitelma, jonka asiakas – tien hallinnoija eli paikallinen ELY-keskus – tarkistaa ennen töiden aloitusta. Kaupunkikohteissa suunnitelman tekee työnjohtaja.

Normaalisti paikalla on aina opasteiden lisäksi liikenteenohjaaja. Haja-asutusalueilla, joissa liikenne on vähäistä, on mahdollista, ettei henkilökohtaisia ohjaajia jokaisessa liittymässä ole.

Se saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa yksittäinen autoilija joutuu kohtaamaan työmaata ohittavan letkan. Tällöin pyrimme huomioimaan, että väistötilaa on riittävästi. 

Verkosta löytyy työmaista tietoja matkan suunnittelua varten, muun muassa Liikenneviraston liikennetilannesivulta tai osoitteesta http://v-traffic.com/.

Minuutintarkka ajoitus

Kaupunkien keskustoissa rakentaminen on haastavaa, sillä ympäröivät asukkaat, liikkeet ja liikenne on huomioitava koko ajan muun muassa materiaalikuljetusten ajoittamisessa. Katukäytävää ei voi tukkia vähän väliä kuorma-autoilla.  

”Pienimmän haitan kautta pyritään toimimaan”, sanoo talonrakentamisen pääkaupunkiseudun korjausrakentamisesta vastaava Kalevi Stenman. ”Päivällä väistämme muuta liikennettä, yöllä työskentelyä taas rajoittavat muut tekijät, kuten hotellien tarpeet turvata asiakkaidensa yöunet.”

Eri työvaiheiden aikataulutukset vilkkaissa kohteissa tehdään tunnin tarkkuudella, joskus jopa tarkemmin. Esimerkiksi Eduskuntatalon peruskorjauksessa ajoitamme materiaalikuljetukset nettipohjaisen sovelluksen avulla niin, ettei ruuhkaa pääse syntymään. Autojen ei tarvitse seisoa odottamassa, eikä pihalle välivarastoida mitään.

Lisäksi viranomaiset, kuten Liikennevirasto, saattavat antaa rajoituksia työaikoihin. Näin on esimerkiksi juna-asemien alueilla työskenneltäessä. Junaliikenteen vuoksi töiden aikaikkunat ovat minuutintarkat.

Turvallisuus on ykkösasia, ja se koskee sekä ympäristössä liikkuvia että omia työntekijöitämme.

Kun kyseessä on iso hanke, saattaa työmaalla olla satoja työntekijöitä yhtä aikaa, kuten oli esimerkiksi E18-moottoritien työmaalla. Näin suuren urakan projektinhallinta on vaativa tehtävä, jossa tarvitaan rautaista ammattitaitoa ja kokemusta.