Kasvukeskusten infrahankkeista vauhtia kansantalouteen

Suomen kymmenen suurinta kaupunkiseutua nousevat tulevina vuosina entistä selvemmin koko kansantalouden vetureiksi. Nopeasti kasvaviin kaupunkikeskuksiin tarvitaan uusia asuntoja ja sujuvia liikenneyhteyksiä, jotka vaativat huomattavia julkisia investointeja.

Poliittisilta päättäjiltä tarvitaan viisaita ja pitkäjänteisiä päätöksiä, joilla koko yhteiskuntaa hyödyttävä positiivinen kierre saadaan liikkeelle. Investoinnit kasvukeskusten infrastruktuuriin kannattavat, sillä hyvin suunnitellut hankkeet luovat ympärilleen talouskasvua asuntorakentamisen, työpaikkojen ja verotulojen muodossa.

Julkisten infrahankkeiden arvioinnissa on tärkeää hahmottaa kokonaisvaikutukset.

Suomen kasvukeskuksissa on meneillään useita julkisia infrahankkeita, joista Länsimetro on tällä hetkellä yhteiskunnallisesti kaikkein vaikuttavin.

Länsimetro

Kuvassa: Tapiolan keskusta Espoossa

Metrohankkeen ykkösvaihe on saanut aikaan asuntojen ja liiketilojen rakentamisbuumin asema-alueiden ympärille Espoossa. Sama toistuu, kun metroa jatketaan pidemmälle länteen. Jatkohankkeen kustannukset ovat arviolta 800 miljoonaa euroa, mutta se tuo kerrannaisvaikutuksiltaan noin neljän miljardin investoinnit. Lisäksi työllistämisvaikutukset ovat yhteensä noin 75 000 henkilötyövuotta. Se tuo yhteiskunnalle peräti 750 miljoonan euron verotulot.

Myös noin 180 miljoonaa euroa maksava Tampereen Rantatunneli maksaa itsensä reilusti takaisin. Tunnelin ja sen ympäristön rakentaminen tuo vähintään 5 000 henkilötyövuotta.

Rantaväylä

Kuvassa: Rantatunnelin työmaa Tampereella

Lisäksi tunneli vapauttaa keskeiseltä paikalta arvokasta tonttimaata yksityisrahoitteiselle asuntorakentamiselle. Rantatunneli mahdollistaa kaupunkikeskustan laajentamisen pohjoiseen ja lähemmäs Näsijärven rantaa. On myös kestävän kehityksen kannalta tärkeää, että olemassa olevaa kaupungin infrastruktuuria voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Myös kaupunkilaisten liikkuminen esimerkiksi pyörällä ja julkisilla kulkuvälineillä helpottuu.

Edellä mainitut infrahankkeet tiivistävät kasvukeskusten kaupunkirakennetta. Kaupunkitutkijat Heikki A. Loikkanen ja Seppo Laakso sanovat tuoreessa tutkimuksessaan, että tiivis kaupunkirakenne auttaa parantamaan tuottavuutta, kun ihmiset, ideat ja yritykset ovat läheisessä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Etenkin Helsingin seudun tulevaa kasvua varjostaa asuntopula. VTT:n äskettäin tekemän tutkimuksen mukaan voimakas muuttoliike pääkaupunkiseudulle ja muihin suurimpiin kasvukeskuksiin edellyttää yli 760 000 asunnon rakentamista vuoteen 2040 mennessä. Lähes puolet niistä pitäisi rakentaa Helsingin seudulle.

Pääkaupunkiseudun Raide-Jokeri ja Tampereen pikaraitiotie ovat hyviä esimerkkejä tulevista investoinneista, jotka saavat yksityistä asunto-, liiketila- ja muuta rakentamista tehokkaasti liikkeelle, kun julkinen rahoitus hankkeelle on varmistunut. Erityisesti asuntorakentaminen keskittyy nykyisin julkisen liikenteen varteen. Myös kaupat ryntäävät sinne, missä ihmiset liikkuvat.

Julkisten infrahankkeiden vipuvaikutus on merkittävä. Siksi näitä hankkeita tarvitaan tulevina vuosina lisää maamme kasvukeskuksiin.

Harri_Kailasalo

Harri Kailasalo
Liiketoimintasegmentin johtaja 
Lemminkäinen Oyj