Lahden suurmäki ehostuu MM-kuntoon

Lahden hiihtokeskuksen suurmäen ja sitä ympäröivien rakenteiden uudistustyö valmistuu joulukuuhun 2015 mennessä. Mäkihyppääjät pääsevät näin mäkeen myös kesäisin, mikä oli pitkään mahdotonta alastulorinteen epätasaisuuden takia.

Vuonna 1971 Lahden hiihtokeskukseen valmistunut 130 metrin mäki on kaupungin kahdesta vierekkäisestä maamerkistä se korkeampi. Mäellä on lahtelaisille ja muillekin suomalaisille erityinen symboliarvo, sillä Salpausselän kisoissa on hypätty huipputason mäkikilpailuja jo vuodesta 1923. Rakentajien näkökulmasta suurmäen kunnostus- ja uudistustyö on erittäin vaativa – sekä teknisesti että työturvallisuushaasteena.

Lahden suurmäen peruskorjaus

- Joka päivä on vaativia nostoja jyrkässä rinteessä, korkeimmillaan noin 70 metriin, kertoo Lemminkäisen turvallisuuspäällikkö Jari Kautonen.

Kautonen korostaa turvallisuuden ja työn teknisen hallinnan kiinteää yhteyttä. Myös työmaan pitäminen siistinä on hänen mukaansa yhtä tärkeä turvallisuuden – ja myös laadun – osatekijä.

- Turvallisuutta ei meillä tarkastella koskaan erillisenä osakokonaisuutena. Vain näin on mahdollista saavuttaa tapaturmissa nollataso. Tämä on meillä realistinen tavoite, niin myös Lahden suurmäen työmaalla, Kautonen sanoo.

Yksi keskeinen turvallisuusperiaate on se, ettei nostojen alla saa koskaan olla ihmisiä. Tämä edellyttää huolellista työnsuunnittelua, koska nostoja on runsaasti ja työmaan aikataulu kohtuullisen tiukka.

- Kaikkien työmaalla työskentelevien ja vierailevien perehdyttäminen turvallisuuden perusasioihin on oleellinen osa turvallisuustyötä, Kautonen muistuttaa.

Myös kulunvalvonta on osa työmaan turvallisuutta, koska näin voidaan estää työmaalle kuulumattomien henkilöiden pääsy alueelle jo portilla.

- Sama järjestelmä palvelee myös tilaajavastuulain velvoittamia tavoitteita. Yksikään yritys, joka ei hoida lakisääteisiä velvoitteitaan, ei voi tuoda työntekijöitään tälle työmaalle, toteaa työmaapäällikkö Antti Marttinen.

Puolen vuoden rutistus

Kesäkuun alussa käynnistynyt, puolen vuoden kestoinen työmaa alkoi alastulomäen vanhojen puurakenteiden purulla. Purkutyö oli tarpeen, jotta paikoitellen jopa puoli metriä painunut ja sadekausina vieremille eli maa-aineksen valumiselle altis maarakenne oli mahdollista vahvistaa.

- Alastulomäen kaltevuus on 38 astetta, mikä on maarakenteen vakauden suhteen aivan rajoilla ilman vahvistustoimenpiteitä. Vahvistamismenetelmänä on tässä kohteessa teräksinen, betonilla mantteloitava Titan-paalu, joita asennetaan 12 riviin koko alastulorinteen pituudelta, Marttinen kertoo.

Titan-paalutuksen ansiosta ajoittain sattuneet maanvieremät saadaan kuriin. Jotta asennusaikainen ukkoskuuro rankkasateineen ei pääse pilaamaan lopputulosta, Titan-paalutettu penger peitetään suodatinkankaalla. Lopullinen pintarakenne on puukansi, jonka asentaa Lemminkäisen aliurakoitsija APR-Rakennustyö Oy.

Betonirakenteinen vauhtimäki puolestaan saa uuden, elementeistä rakennettavan jääladun, joka on varustettu entistä tehokkaammalla jäädytysjärjestelmällä. Sen avulla latu-ura on jäädytettävissä pakkasen puolelle taloudellisesti jopa +10 °C:sta. Uusi tekniikka on myös energiatehokas, koska aiemmasta poiketen jäähdytys kohdistuu vain latu-uraan eikä koko elementtiin.

- Pyrimme saamaan sekä alastulorinteen että vauhtimäen ja Hiihtomuseon ja stadionin välisen hiihtosillan valmiiksi lokakuuhun mennessä. Loppuaika jää käytettäväksi tuomaritornin purkuun ja uudelleen rakentamiseen, Marttinen selvittää.

Uusi, betonirakenteinen hiihtosilta on pituudeltaan 54 metriä ja 18 metriä leveä. Sillan koko 700 kuutiometrin kansivalu tehdään alkusyksystä kertarupeamana, minkä jälkeen rakenne jälkijännitetään.

Teksti ja kuva: Vesa Tompuri