Koko rakentamisen ketju hereille turvallisuustyössä

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapaturmataajuus rakennusalalla on saatu laskemaan reilusti. Työtä on tehty pitkäjänteisesti ja sinnikkäästi rumien lukujen pienentämiseksi ja niiden takana olevien turhien tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Kaikki voivat kuitenkin myöntää, että tekemistä on vielä paljon ja yhteiseen nolla tapaturmaa -tavoitteeseemme on matkaa.

Etenkin isoilla rakennusliikkeillä tapaturmataajuus on viime vuosina laskenut hyvin, Lemminkäiselläkin viidessä vuodessa noin 36:sta alle seitsemään. Talonrakentamisliiketoiminnassa olemme järjestelmällisellä turvallisuustyöllä päässeet vuoden 2008 tasosta 60 viime vuoden lukuun 11.

Mitä sen eteen on tehty?

Yhtenäistimme pelisäännöt, käytännöt ja niiden seurannan työturvallisuus- ja ympäristöjohtamisjärjestelmän avulla. Jatkuva sisäinen turvallisuusarviointi on apuna valvonnassa ja hyviksi koettujen toimintamallien jalkauttamisessa. Ehkä parhaimpia keinoja turvallisuuden parantamiseksi on ollut sellaisten pelisääntöjen kehittäminen, joiden avulla kaikki voittavat: vahingoilta säästytään, turvallisuusrahat maksetaan, poissaolot vähenevät ja vakuutusmaksut pienenevät. Viestinnän ja koulutuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa – työturvallisuus on pidettävä jatkuvasti esillä.

Turvallisuuden varmistaminen edellyttää koko alan, jokaisen rakennusprojektiin osallistuvan sitoutumisen.

Mitä voisimme vielä tehdä?

Suunnittelijoiden vastuu on erittäin tärkeä osa turvallisuustyötä. Tuote suunnitellaan käyttäjälleen turvalliseksi, mutta rakentamisen aikaisen turvallisuuden huomioimisessa on vielä parantamisen varaa. Suunnittelussa on aina mietittävä, millä ratkaisuilla turvallinen rakentaminen voidaan varmistaa. Suunnittelun puutteet kostautuvat työmaalla turvallisuusriskien lisäksi ajanhukkana ja ylimääräisinä kustannuksina. Urakoitsijat voivat antaa ideoita ja tukea rakennusvaiheen turvallisuusratkaisujen löytämiseen, mutta suunnittelijan on vietävä ne toteutussuunnitelmiin. Rakennuttajan nimeämä turvallisuuskoordinaattori valvoo, että näin tapahtuu.

Rakennustyömaalla on paljon liikkuvia osia. Vaikka tapaturmien ehkäisemisessä tehtäisiin kaikki voitava, voi vahinko siitä huolimatta sattua. Siksi on pidettävä huolta, että kaikki tehtävissä oleva todella tehdään. Yksi keino on työvälineiden ja suojainten jatkuva kehittäminen. Hyviä esimerkkejä ovat Lemminkäisen työpäällikkö Sami Saarisen kehittämä, erityisesti kerrostalojen muotituksessa hyödynnettävä putoamissuojaimen kiinnitysmekanismi Sami-seiväs, ja Skanskan henkilönostimiin vaatima turvakatkaisin. Varusteiden kehittyminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen ovat koko alalle hyödyksi.

Avointa yhteistyötä työntekijöiden, tilaajien, suunnittelijoiden, rakentajien, etujärjestöjen ja viranomaisten kesken tarvitaan entistä enemmän, jotta nolla tapaturmaa 2020 muuttuu todeksi kaikilla rakennustyömailla. Meneillään oleva turvallisuusviikko on erinomainen esimerkki yhteisestä toiminnasta. Tapaturmien väheneminen lisää työhyvinvointia ja vähentää kustannuksia yksilötasolla, yrityksissä sekä koko yhteiskunnassa. Työturvallisuustyö on kannattavaa toimintaa!

Marjut Valtonen
Laatu- ja turvallisuuspäällikkö
Suomen talonrakentaminen

Kolumni on julkaistu alun perin Rakennuslehdessä 18.5.2015.