Joutomaasta kaupungin keskukseksi

Helsingin Pasilaan nousee uusi kaupunginosa, joka vaatii monipuolista infraurakointia pienellä alueella.

Tuore asfaltti kiiltää syksyn auringossa. Raitiovaunu kolkuttelee ohitse, kun Lemminkäisen työmiehet viimeistelevät Pasilankadun katukivetyksiä. Katukivetysten alla, maan uumenissa kulkevat Lemminkäisen Helsingin Energialle asentamat uudet kaukolämpö- ja kylmäputket. Samalla on urakoitu varauksia tulevaisuuden infrastruktuurille. Vielä nyt Keski-Pasila muistuttaa joutomaata, mutta kaupunki elää ja kehittyy. Vuonna 2040 Pasila tarjoaa kodin 20 000 asukkaalle ja työpaikan 50 000:lle. Alueelle nousee myös uusi Tripla-kauppakeskus. Tämä kaikki edellyttää vettä, sähköä, lämpöä ja tietoa.

"Pistimme maan alle kaikkea mahdollista, ja jäi sinne paljon vanhaakin. Esimerkiksi teleoperaattorien käytössä olevat tietoliikennekaapelit kulkivat työmaamme läpi. Räjäytystöiden kanssa piti olla tarkkana", Lemminkäisen työpäällikkö Jani Laru kertoo.

Samaan aikaan teemme muutaman sadan metrin päässä Teollisuuskadun uutta linjausta. Se avaa kulun autoille Keski-Pasilaan vanhan rautatietunnelin kautta. Teollisuuskatua eri suuntiin ajavat autot saavat omat kaistansa tunnelin molemmin puolin.

"Kaupunkilaisille urakka näkyy erityisesti liikenteen selkeytymisenä", Helsingin kaupungin rakennusviraston projektinjohtaja Sauli Kivivuori sanoo.

Monipuolisesti pienellä alueella

Urakan tilanneen rakennusviraston kilpailutuksessa tärkein kriteeri oli hinta. Urakoitsijalta vaadittiin myös selvitystä harmaan talouden kitkemisestä, riittäviä laatujärjestelmiä ja -suunnitelmia sekä RALA-pätevyyksiä. RALA-pätevyydellä yritys voi osoittaa osaamistaan, vastuullisuuttaan ja luotettavuuttaan asiakkailleen ja sidosryhmilleen.

"Halusimme kumppaniksemme ison yrityksen, joka selviää monipuolisesta ja vaativasta urakasta vilkkaasti liikennöidyllä alueella", Sauli Kivivuori tiivistää. Kaksiosainen urakka on kaupunkirakentamista omimmillaan. Pasilankadulla olemme tehneet asfaltoinnin ja katutöiden lisäksi räjäytyksiä, uusineet kunnallistekniikkaa ja vetäneet raitovaunulle uudet kiskot.

Teollisuuskadulla louhimme katupohjan tieltä 3 000 m3 kiveä ja paikat kahdelle sillalle. Samalla rakensimme tukimuureja autotunneliksi muutettavan rautatietunnelin suuaukolle sekä viereisten kerrostalojen alle.

"Työmaa on alueellisesti pieni, mutta sisällöllisesti suuri", Jani Laru kuvaa.

Alun perin työmaan oli määrä valmistua vuoden 2016 lopussa, mutta suunnitelmien muutokset lisätöineen siirtävät valmistumisen keväälle 2017. Matkan varrella meiltä tilattiin esimerkiksi uusia lujitustöitä.

"Asiakkaalle on tärkeää, että jos työn edetessä tulee yllätyksiä tai lisätöitä, niin urakoitsijalla on kapasiteettia selviytyä niistäkin", Kivivuori sanoo.

Kaupunki elää työmaan ympärillä

Rakennustyömaasta huolimatta kaupunki ympärillä ei pysähdy. Työmaan aiheuttamat liikennejärjestelyt ovat vaatineet kaupunkilaisilta pitkää pinnaa. Pasilaan mielivien oli opeteltava hyppäämään kiskotöiden aikana bussiin raitiovaunu 7:n sijasta. Teollisuuskadulla yhden ajokaistan sulkeminen on jumittanut liikennettä erityisesti ruuhka-aikoina.

"Teollisuuskatu on vilkas autotie, ja Pasilankadulla jalankulkijoita on paljon. Näin mittavia töitä on vaikea tehdä niin, etteivät ne vaikuttaisi ihmisten arkeen", Jani Laru sanoo.

Samalla eri rakennusliikkeet urakoivat lähes kaikkea mahdollista pienellä alueella. Työmaan alla Skanska urakoi kesällä vesihuoltotunnelissa. Teollisuuskadulla YIT rakentaa talojaan, joiden alle rakensimme vahvikeseinän. Meidän onkin pitänyt järjestellä kulkureittejä pienellä alueella toistemme työmaiden kautta.

"Pidämme yhteisiä kokouksia jatkuvasti. Vaikka kaikki ei aina mene putkeen, hyvin olemme samalle työmaalle mahtuneet", Jani Laru sanoo.

Teksti Juho Paavola