Tampereen Rantaväylän tunneli

Helmikuussa 2014 liikenne soljuu pitkin Näsijärven rantaa ohi Näsinneulan maamerkin. Iltaruuhkan aikaan Rantaväylän valoristeyksissä jonotetaan, mutta helpotusta on luvassa. Vuonna 2017 liikenteelle avattava Rantaväylän tunneli ja uudet eritasoliittymät poistavat Valtatie 12:n pullonkaulan.

Tunnelia louhitaan jo kolmella rintamalla. Näsinkallion työtunneli sukeltaa keskelle tulevaa tunnelilinjaa, Santalahden ja Naistenlahden louhintatyömaat sijaitsevat 2,3-kilometrisen tunnelin itä- ja länsipäissä. Itäpään suuaukon lähellä sijaitsee myös Rantatunneli-allianssihankkeen hermokeskus, Big Room.

Isossa avokonttorissa työskentelevät allianssin kaikki osapuolet: Lemminkäisen, kalliosuunnittelija Saanio & Riekkolan, tiesuunnittelija A-insinöörien sekä asiakasta edustavien Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston ihmiset. Suurhankkeen projektipäällikkönä toimii Lemminkäisen kokenut Esko Mulari, apulaisprojektipäällikkönä Mauri Mäkiaho Liikennevirastosta.

Allianssissa paitsi suunnittelijat ja toteuttajat, myös tilaaja on samassa veneessä, osana toteutustiimiä. Allianssisopimus takaa, että kaikki pelaavat samaan maaliin. Kaikki osapuolet voittavat tai häviävät yhdessä.

– Yhteisesti jaetuilla hyödyillä ja riskeillä on uskomattoman suuri vaikutus, toteaa Liikenneviraston uudishankkeista vastaava johtaja Pekka Petäjäniemi.

Hän kuvailee Big Roomia ideahautomoksi. Uusia ideoita voi testata pikavauhdilla.

– Voit kysyä sermin takaa, että tuli tällainen ajatus mieleen, mitä mieltä olet?

Liikennevirasto on tehnyt pioneerityötä uusien hankintamallien kehittämisessä. Hyvien kokemusten perusteella allianssi oli luonteva valinta myös Tampereen rantatunnelin urakkamuodoksi.

– Suurin kimmoke oli riskien ja hyötyjen jakaminen osapuolten kesken. Me näimme Rantatunneli-hankkeessa paljon sellaisia riskejä, joiden hallitseminen pelkästään tilaajan tekemillä suunnitelmilla olisi ollut hankalaa, Pekka Petäjäniemi toteaa.

– Kun kehitysvaihe on tehty yhdessä, kustannusarvio on varmemmalla pohjalla kuin jos olisi lähdetty liikkeelle ulkopuolisen suunnittelijan tekemästä tie- ja rakennussuunnitelmasta, Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen pohtii.

Kun Liikennevirasto ja Tampereen kaupunki valitsivat Lemminkäisen vetämän ryhmittymän allianssikumppaniksi kesäkuussa 2012, alkoi vuoden mittainen tuotekehitysvaihe. Se oli allianssin johtoryhmään kuuluvalle Lemminkäisen infrarakentamisessa johtajana toimivalle Jaakko Kivelle uusi kokemus.

– Yleensä urakka-aikataulut ovat sellaisia, että vaikka urakoitsijalla olisi hyvä idea, urakka-aikana ei ehditä jalostaa ideasta toteuttamiskelpoista suunnitelmaa.

Allianssin vahvuus on Kiven mukaan juuri hyvässä ennakkosuunnittelussa.

– Suuret säästöt tehdään suunnittelupöydällä, ennen kuin mennään maastoon.

Allianssitiimin joukkoäly osoitti voimansa tuotekehitysvuoden aikana. Jos tunnelia toteutettaisiin perinteisillä urakkamalleilla, Rantaväylän liikenne kurvaisi nyt todennäköisesti kalliille kiertotielle. Vuonna 2011 laaditussa alkuperäisessä tiesuunnitelmassa ajotunnelin louhinta olisi aloitettu keskeltä nykyistä Rantaväylää.

– Nykyliikenteelle olisi pitänyt rakentaa kiertotie Näsijärven päälle, Jaakko Kivi kertoo.

Allianssin Big Roomissa keksittiin parempi ratkaisu. Ajotunnelin suuaukkona toimii nyt Näsinkallion maanalaisen liikuntahallin yhteyteen aikoinaan rakennettu kaupungin varikko. Näin porajumbot pääsivät aloittamaan ajotunnelien louhinnan suoraan maan alta. Varsinaisten tietunnelien louhintaan päästään alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin.

– Säästimme 3–4 kuukautta rakennusaikaa, Jaakko Kivi kertoo.

Kaikkiaan allianssiryhmittymä hyödynsi vuoden tuotekehitysvaiheen aikana noin 40 vastaavaa oivallusta. Monet niistä nopeuttivat rakentamista, osa pienensi riskejä. Jokainen päivä suurella työmaalla maksaa rutkasti rahaa. Parhaat innovaatiot säästivät seitsennumeroisen summan urakan kokonaishinnasta.

– Pienistä puroista koostuu yhteensä merkittävät säästöt. Ilman allianssiyhteistyötä kaikkia näitä innovaatioita ei olisi syntynyt, arvioi Pekka Petäjäniemi.