Bitumihuovan asennusta

Lemminkäisen kattohuopatuotanto 1920–2011

Kattohuopa kilpaili pellin ja päreen kanssa katemateriaalina 1900-luvun alussa. Paloturvallisuusmääräykset lisäsivät kattohuovan suosiota vuosisadan vaihteessa.

Maan itsenäistyttyä ryhdyttiin Asfaltti Osakeyhtiö Lemminkäistä kehittämään voimaperäisesti, ja oman kattohuopatuotannon aloittaminen nousi esille. Uusi tehdas pystytettiin Fredriksberginkadulle (nyk. Aleksis Kiven katu) Helsinkiin, ja tuotanto alkoi keväällä 1920. Pääosa valmistetuista kateaineista meni Lemminkäisen osakkaiden rakennustyömaille. 

Pikipoika syntyy

Uuden kateaineen markkinointiin paneuduttiin huolella, ja Lemminkäisen kattohuopatuotteille pyrittiin luomaan alusta alkaen hyvä tuotekuva. Näin syntyi Lemminkäisen Pikipoika-merkki vuonna 1920. Alkuperäisessä merkissä asfaltin kantaja seisoo tukevasti kantopuu niskassaan, kuuman asfaltin höyrytessä ämpäreistä. Kaksi huoparullaa miehen jalkojen alla muistuttavat uudesta tuotteesta. Vähitellen pikipoika vakiintui koko Lemminkäisen tunnukseksi.

Bitumisia kateaineita vuodesta 1920

Bitumisten kateaineiden tuotanto alkoi suhteellisen alkeellisissa oloissa Aleksis Kiven kadulla. Vuonna 1929 rakennettiin samalle paikalle uusi tehdas, jossa jatkettiin katto- ja vuoraushuopien valmistusta vuoteen 1954. Tällöin tehdas korvattiin uudella tuotantolaitoksella, joka rakennettiin Lohjalle. Tehdas toimitti tuotteita Suomen lisäksi Ruotsiin, Puolaan, Baltian maihin, Venäjälle ja muihin maihin. Tuotantokoneisto modernisoitiin 1970.

Lemminkäinen valmisti bitumisia katemateriaaleja ja vedeneristystuotteita vuoteen 2011 saakka, jolloin se myi kattoliiketoimintansa Axcelille, yksityiselle pohjoismaiselle pääomasijoitusrahastolle. 

Lemminkäisen historian etusivulle

history_roofing_felt_production.jpg