Tase ja rahoitusasema

Osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2016
28.7.2016

Tase, rahoitus ja rahavirta

Taseen loppusumma 30.6.2016 oli 1 055,5 milj. euroa (1 292,3), josta oman pääoman määrä oli 316,1 milj. euroa (369,9). Oma pääoma sisältää 69,3 milj. euroa (111,6) vuonna 2014 liikkeeseen laskettua hybridilainaa, joka yhtiöllä on oikeus lunastaa takaisin maaliskuussa 2018. Yhtiö lunasti ensimmäisen neljänneksen aikana vuonna 2012 liikkeeseen laskemansa hybridilainan jäljellä olleen 43 milj. euron pääoman, mikä vaikuttaa omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen.

Konsernin sidottu pääoma 30.6.2016 oli 446,4 milj. euroa (547,0). Muutos edellisvuoteen johtuu pääasiassa nettokäyttöpääoman pienenemisestä. Nettokäyttöpääoma kauden lopussa oli 236,9 milj. euroa (303,8). Nettokäyttöpääomaa pienensivät asuntomyynti Venäjällä ja Suomessa, laskutuksen tehostuminen sekä varastojen kierron tehostaminen päällystys-segmentissä. Nettokäyttöpääomaa pienensi myös Ruotsin talonrakentamisen liiketoiminnan myynti Q3/2015 aikana.

Korollinen velka kauden lopussa oli 281,3 milj. euroa (334,7) ja korollinen nettovelka 165,2 milj. euroa (211,7). Pitkäaikaisen korollisen velan osuus lainasalkussa kauden lopussa oli 43 % (40). Likvidit varat olivat 116,2 milj. euroa (122,9). Yhtiön korollisesta velasta 98,4 milj. euroa (128,8) oli vaihto-omaisuusyhtiöiden velkoja, 99,7 milj. euroa (99,7) joukkovelkakirjalainoja, 49,6 milj. euroa (56,3) yritystodistuksia, 31,3 milj. euroa (44,4) rahoitusleasingvelkoja ja 2,5 milj. euroa (5,5) muita rahoitusvelkoja. Lisäksi yhtiöllä oli kauden päättyessä nostettavissa olevia sitovia luottolimiittejä 185,0 milj. euroa (185,0) ja tililimiittisopimuksia 12,4 milj. euroa (32,8). Korollisista veloista 50 % (42) oli sidottu kiinteään korkoon.

Nettorahoituskulut laskivat ja olivat huhti–kesäkuussa 4,8 milj. euroa (5,5) ja tammi–kesäkuussa 8,7 milj. euroa (11,2). Rahoituskuluja pienensivät vertailukautta alhaisemmat korkokulut ja valuuttasuojauskustannukset. Hybridilainojen korkokuluja ei kirjata tuloslaskelman rahoituskuluihin, vaan niiden vaikutus näkyy osakekohtaisessa tuloksessa sekä omassa pääomassa.

Liiketoiminnan rahavirta oli huhti-kesäkuussa 25,6 milj. euroa (23,5) ja tammi-kesäkuussa 7,2 milj. euroa (26,0). Tammi-kesäkuun heikentyneeseen liiketoiminnan rahavirtaan vaikuttivat pääasiassa Suomen talonrakentamisen vertailukautta alempi valmistuneiden omaperusteisten asuntokohteiden määrä sekä Venäjän asuntotuotannon sopeuttaminen.


Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2016
28.4.2016

Tase, rahoitus ja rahavirta

Taseen loppusumma 31.3.2016 oli 949,6 milj. euroa (1 206,4), josta oman pääoman määrä oli 301,7 milj. euroa (393,7). Oma pääoma sisältää 69,3 milj. euroa (138,4) vuonna 2014 liikkeeseen laskettua hybridilainaa, joka yhtiöllä on oikeus lunastaa takaisin maaliskuussa 2018. Yhtiö lunasti ensimmäisen neljänneksen aikana vuonna 2012 liikkeeseen laskemansa hybridilainan jäljellä olleen 43 milj. euron pääoman, mikä vaikuttaa omavaraisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen.

Konsernin sidottu pääoma 31.3.2016 oli 450,4 milj. euroa (554,4). Muutos edellisvuoteen johtuu investointien vähentämisestä sekä nettokäyttöpääoman pienenemisestä. Nettokäyttöpääoma kauden lopussa oli 235,8 milj. euroa (301,9). Nettokäyttöpääomaa pienensivät asuntoaloitusten vähentäminen Venäjällä ja Suomessa, laskutuksen tehostuminen sekä varastojen kierron tehostaminen päällystys-segmentissä. Nettokäyttöpääomaa pienensi myös Ruotsin talonrakentamisen liiketoiminnan myynti Q3/2015 aikana.

Korollinen velka kauden lopussa oli 289,0 milj. euroa (345,1) ja korollinen nettovelka 186,6 milj. euroa (198,7). Pitkäaikaisen korollisen velan osuus lainasalkussa kauden lopussa oli 42 % (40). Likvidit varat olivat 102,4 milj. euroa (146,4). Yhtiön korollisesta velasta 104,1 milj. euroa (119,5) oli vaihto-omaisuusyhtiöiden velkoja, 99,7 milj. euroa (99,7) joukkovelkakirjalainoja, 49,6 milj. euroa (72,7) yritystodistuksia, 32,9 milj. euroa (47,8) rahoitusleasingvelkoja ja 2,7 milj. euroa (5,4) muita rahoitusvelkoja. Lisäksi yhtiöllä oli kauden päättyessä nostettavissa olevia sitovia luottolimiittejä 185,0 milj. euroa (185,0) ja tililimiittisopimuksia 12,3 milj. euroa (33,3). Yhtiö sopi ensimmäisen neljänneksen aikana 185 miljoonan euron sitovan luottolimiitin (revolving credit facility) ehtojen muutoksista pidentämällä luottolimiitin eräpäivää sekä korottamalla luottolimiitin määrä 260 miljoonaan euroon, josta 75 miljoonaa euroa on nostettavissa sovittujen ehtojen täyttyessä. Uudistettu luottolimiitti erääntyy vuoden 2018 ensimmäisellä kvartaalilla. Rahoitussopimuksen ehtojen muutoksen myötä aiempi rajoite, jonka mukaan yhtiö voi jakaa osinkoa enintään 40 prosenttia konsernin nettotuloksesta, on poistettu. Rajoite poistuu tilikaudesta 2016 alkaen. Korollisista veloista 48 % (41) oli sidottu kiinteään korkoon.

Nettorahoituskulut laskivat ja olivat tammi–maaliskuussa 3,9 milj. euroa (5,8). Rahoituskuluja pienensivät vertailukautta alhaisemmat korkokulut ja valuuttasuojauskustannukset. Hybridilainojen korkokuluja ei kirjata tuloslaskelman rahoituskuluihin, vaan niiden vaikutus näkyy osakekohtaisessa tuloksessa sekä oman pääoman muutoksessa.

Liiketoiminnan rahavirta tammi-maaliskuussa oli -18,4 milj. euroa (2,5). Tammi-maaliskuun heikentyneeseen liiketoiminnan rahavirtaan vaikuttivat pääasiassa Suomen talonrakentamisen vertailukautta alempi valmistuneiden omaperusteisten asuntokohteiden määrä sekä Venäjän asuntotuotannon sopeuttaminen.


Tilinpäätöstiedote 2015
4.2.2016

Tase, rahoitus ja rahavirta

Taseen loppusumma 31.12.2015 oli 1 035,5 milj. euroa (1 257,8), josta oman pääoman määrä oli 377,6 milj. euroa (412,5). Oma pääoma sisältää 111,6 milj. euroa (138,4) hybridilainaa. Yhtiö toteutti vuoden toisella neljänneksellä vuonna 2012 liikkeeseen lasketun 70 miljoonan euron hybridilainan osittaisen takaisinoston ostamalla velkakirjoja takaisin käteisellä yhteensä 27,1 miljoonan euron nimellisarvosta. Jäljelle jäävä 42,9 miljoonan euron hybridilaina yhtiöllä on oikeus lunastaa takaisin maaliskuussa 2016. Vuonna 2014 liikkeeseen lasketun 70 miljoonan euron hybridilaina yhtiöllä on oikeus lunastaa takaisin maaliskuussa 2018.

Konsernin sidottu pääoma 31.12.2015 oli 474,8 milj. euroa (590,4). Muutos edellisvuoteen johtuu investointien vähentämisestä, aineellisten hyödykkeiden myynneistä sekä nettokäyttöpääoman pienenemisestä. Nettokäyttöpääoma kauden lopussa oli 258,7 milj. euroa (335,1). Nettokäyttöpääomaa pienensivät mm. asuntoaloitusten vähentäminen Venäjällä ja Suomessa, laskutuksen tehostuminen, factoringin lisääntynyt käyttö sekä varastojen kierron tehostaminen päällystys-segmentissä.

Korollinen velka kauden lopussa oli 254,7 milj. euroa (347,8) ja korollinen nettovelka 126,8 milj. euroa (213,6). Vahva liiketoiminnan rahavirta on vaikuttanut myönteisesti nettovelkaan. Velkaa on vähennetty myös myymällä omaisuuseriä. Pitkäaikaisen korollisen velan osuus lainasalkussa kauden lopussa oli 48 % (40). Likvidit varat olivat 127,9 milj. euroa (134,2). Yhtiön korollisesta velasta 104,1 milj. euroa (127,1) oli vaihto-omaisuusyhtiöiden velkoja, 99,7 milj. euroa (99,6) joukkovelkakirjalainoja, 13,1 milj. euroa (63,4) yritystodistuksia, 34,8 milj. euroa (50,2) rahoitusleasingvelkoja ja 3,0 milj. euroa (7,5) muita rahoitusvelkoja. Lisäksi yhtiöllä oli kauden päättyessä käyttämättä sitovia luottolimiittejä 185,0 milj. euroa (185,0) ja tililimiittisopimuksia 12,3 milj. euroa (33,2). Korollisista veloista 55 % (41) oli sidottu kiinteään korkoon.

Nettorahoituskulut laskivat ja olivat loka-joulukuussa 5,1 milj. euroa (7,8) sekä tammi–joulukuussa 20,6 milj. euroa (37,9). Vuoden 2015 rahoituskuluja pienensivät mm. vertailukautta alhaisemmat korkokulut ja valuuttasuojauskustannukset. Lisäksi vertailukauden lukuja rasittivat mm. vuoden kolmannella neljänneksellä tehty 7 miljoonan euron alaskirjaus lainasaamisesta liittyen Lemcon Networksin Amerikan liiketoimintakauppaan sekä uudelleen neuvoteltujen luottolimiittien kustannukset ja korkojohdannaisten negatiiviset arvostukset laskeneiden korkojen seurauksena. Hybridilainojen korkokuluja ei kirjata tuloslaskelman rahoituskuluihin, vaan niiden vaikutus näkyy osakekohtaisessa tuloksessa sekä oman pääoman muutoksessa.

Liiketoiminnan rahavirta loka-joulukuussa oli 30,5 milj. euroa (-1,1) ja tammi–joulukuussa 106,6 milj. euroa (-48,4). Tammi-joulukuun rahavirtaa vahvistivat muutokset käyttöpääomassa. Yhtiö on mm. sopeuttanut asuntotuotantoaan Venäjällä ja tehostanut laskutustaan. Vertailukauden (Q1/2014) rahavirtaan sisältyy 59,7 milj. euroa maksettuja vahingonkorvauksia asfalttikartelliin liittyen.


Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2015
30.10.2015

Tase, rahoitus ja rahavirta

Taseen loppusumma 30.9.2015 oli 1 235,6 milj. euroa (1 543,7), josta oman pääoman määrä oli 370,5 milj. euroa (434,7). Oma pääoma sisältää 111,6 milj. euroa (138,4) hybridilainaa. Yhtiö toteutti vuoden toisella neljänneksellä vuonna 2012 liikkeeseen lasketun 70 miljoonan euron hybridilainan osittaisen takaisinoston ostamalla velkakirjoja takaisin käteisellä yhteensä 27,1 miljoonan euron nimellisarvosta. Jäljelle jäävä 42,9 miljoonan euron hybridilaina yhtiöllä on oikeus lunastaa takaisin maaliskuussa 2016. Vuonna 2014 liikkeeseen lasketun 70 miljoonan euron hybridilaina yhtiöllä on oikeus lunastaa takaisin maaliskuussa 2018.

Konsernin sidottu pääoma 30.9.2015 oli 486,1 milj. euroa (627,9). Muutos edellisvuoteen johtuu investointien vähentämisestä, aineellisten hyödykkeiden myynneistä sekä nettokäyttöpääoman pienenemisestä. Nettokäyttöpääoma kauden lopussa oli 261,8 milj. euroa (354,1). Nettokäyttöpääomaa pienensivät mm. Venäjän asuntomyynti, laskutuksen tehostuminen, factoringin lisääntynyt käyttö sekä muiden vaihto-omaisuuserien myynnit.

Korollinen velka kauden lopussa oli 301,7 milj. euroa (433,9) ja korollinen nettovelka 154,4 milj. euroa (233,5). Velkaa on vähennetty myymällä ydinliiketoimintaan kuulumattomia liiketoimintoja ja muita omaisuuseriä. Myös vahva kassavirta on vaikuttanut myönteisesti nettovelkaan. Pitkäaikaisen korollisen velan osuus lainasalkussa kauden lopussa oli 42 % (33).

Likvidit varat olivat 147,3 milj. euroa (200,4). Yhtiön korollisesta velasta 114,8 milj. euroa (132,1) oli projektilainoja, 99,7 milj. euroa (144,4) joukkovelkakirjalainoja, 44,9 milj. euroa (93,9) yritystodistuksia, 37,9 milj. euroa (52,9) rahoitusleasingvelkoja ja 4,5 milj. euroa (10,6) muita lainoja. Lisäksi yhtiöllä oli kauden päättyessä käyttämättä sitovia luottolimiittejä 185,0 milj. euroa (185,0) ja tililimiittisopimuksia 12,2 milj. euroa (31,4). Korollisista veloista 46 % (43) oli sidottu kiinteään korkoon.

Nettorahoituskulut laskivat ja olivat heinä-syyskuussa 4,3 milj. euroa (15,5) sekä tammi–syyskuussa 15,5 milj. euroa (30,1). Rahoituskulut olivat pienemmät kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana, koska vuoden 2014 lukuja rasittivat mm. vuoden kolmannella neljänneksellä tehty 7 miljoonan euron alaskirjaus lainasaamisesta liittyen Lemcon Networksin Amerikan liiketoimintakauppaan sekä uudelleen neuvoteltujen luottolimiittien kustannukset ja korkojohdannaisten negatiiviset arvostukset laskeneiden korkojen seurauksena. Lisäksi katsauskauden rahoituskuluja pienensivät korkokulujen lasku verrattuna vertailukauteen. Hybridilainojen korkokuluja ei kirjata tuloslaskelman rahoituskuluihin, vaan niiden vaikutus näkyy osakekohtaisen tuloksen laskennassa sekä oman pääoman muutoksessa.

Liiketoiminnan rahavirta heinä-syyskuussa oli 50,1 milj. euroa (80,9) ja tammi–syyskuussa 76,2 milj. euroa (-47,3). Tammi-syyskuun rahavirtaa vahvistivat muutokset käyttöpääomassa. Yhtiö on mm. sopeuttanut asuntotuotantoaan Venäjällä ja tehostanut laskutustaan. Vertailukauden (Q1/2014) rahavirtaan sisältyy 59,7 milj. euroa maksettuja vahingonkorvauksia asfalttikartelliin liittyen.

 

Päivitetty 28.7.2016