Lemminkäisen toimintaympäristö
7.2.2013
(Tilinpäätöstiedote 2012)
Suomi
Asuntoaloituksia oli vuonna 2012 noin kymmenyksen edellisvuotta vähemmän. Pienten ja keskikokoisten asuntojen kysyntä pysyi hyvänä kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla. Toimitilarakentaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella jäi vähäiseksi. Hankkeita oli paljon vireillä, mutta niiden aloituksia siirrettiin tai ne keskeytettiin kokonaan. Sen sijaan talojen korjausrakentamisen kysyntä pysyi hyvänä, ja korjausrakentamisen määrä jatkoi monivuotista tasaista kasvuaan.
Infrarakentamisessa näkymät heikkenivät kesän jälkeen, ja kokonaismäärä supistui edellisvuoteen verrattuna. Julkisen sektorin vaikeudet heijastuivat infrarakentamisen markkinatilanteeseen, ja mm. kiviainesten kysyntä kääntyi vuoden lopussa laskuun. Kasvukeskusten maanalainen rakentaminen sekä kaivostoiminta Pohjois-Suomessa oli vilkasta.
Talotekniikan korjausrakentamisessa kysyntä kohdistui talojen energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin ja asuntojen linjasaneerauksiin. Talotekniikan palveluliiketoiminnan kysyntä kasvoi, ja kiinteistöjen pitkäaikaisia huolto- ja ylläpitosopimuksia solmittiin aiempaa enemmän. Kasvukeskusten ulkopuolella selvästi hidastunut toimitilarakentaminen vähensi taloteknisten urakointipalveluiden kysyntää.
Muut markkinat
Ruotsissa valtion pitkäaikainen investointiohjelma infrastruktuurin kehittämiseksi piti liikenteen infrarakentamisen aktiviteetin hyvällä tasolla. Kasvava kaivostoiminta Pohjois-Ruotsissa lisäsi kalliorakentamisen kysyntää. Norjassa ja Tanskassa käynnissä olevat tie- ja raidehankkeet sekä kasvavat investoinnit energiantuotantoon houkuttelivat uusia toimijoita markkinoille.
Baltian maissa rakentaminen elpyi muun talouden rinnalla. EU-rahoituksen tuella aloitettiin useita teiden rakennus- ja peruskorjaushankkeita vuosien 2011 – 2012 aikana.
Lemminkäisen päämarkkina-alueista rakentaminen kasvoi nopeimmin Venäjällä. Lupakäsittelyn viivästyminen Pietarissa hidasti uusien hankkeiden käynnistymisiä. Uusien asuntojen hinnat Pietarissa nousivat lähes 10 prosenttia vuoden 2012 aikana. Infrarakentamisen kysyntää kasvattivat erityisesti kaupunkien välisten pääväylien rakentamis- ja kunnostustyöt.
1.11.2012:
(Osavuosikatsaus 1-9/2012)
Suomi
Uusia asuntoaloituksia käynnistyi viime vuotta vähemmän. Pienten ja keskikokoisten asuntojen kauppa kävi kuitenkin tasaisesti kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla. Keskustojen pieniä asuntoja ostettiin entistä enemmän sijoituskohteiksi. Toimitilarakentaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella oli vähäistä. Talojen korjausrakentamisen kysyntä pysyi hyvänä.
Infrarakentamisessa näkymät heikkenivät kesän jälkeen. Julkisen sektorin vaikeudet ja raaka-aineiden hinnannousu vähensivät infrainvestointien ja esimerkiksi päällysteiden määrää. Infrarakentamisen erikoisurakointi, kuten keskustojen maanalainen rakentaminen jatkui kuitenkin vilkkaana.
Urakointipalveluiden kysyntä talotekniikassa heikkeni vuoden loppua kohden hidastuvan uudistalonrakentamisen myötä. Talotekniikan korjausrakentamisessa kysyntä kohdistui etenkin talojen energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin ja asuntojen linjasaneerauksiin. Kiinteistöjen pitkäaikaisia huolto- ja ylläpitosopimuksia solmittiin aiempaa enemmän.
Muut markkinat
Ruotsissa valtion pitkäaikainen investointiohjelma infrastruktuurin kehittämiseksi piti infrarakentamisen aktiviteetin hyvällä tasolla. Kasvava kaivostoiminta Pohjois-Ruotsissa lisäsi etenkin kalliorakentamisen kysyntää.
Norjassa ja Tanskassa infrarakentamisen markkinatilanne pysyi hyvänä. Kysyntää lisäsivät useat käynnissä olevat tie- ja raidehankkeet sekä kasvavat investoinnit energiatuotantoon.
Baltian maissa rakentaminen on vähitellen elpynyt muun talouden rinnalla. Infrarakentamisen markkinatilanne piristyi selvästi, kun useita teiden rakennus- ja peruskorjaushankkeita aloitettiin vuosien 2011 – 2012 aikana.
Lemminkäisen päämarkkina-alueista talouden ja rakentamisen kokonaismäärän kasvu oli nopeinta Venäjällä. Pietarissa asuntorakentaminen oli vilkasta, ja uusien asuntojen hinnat nousivat lähes 10 prosenttia kuluvan vuoden aikana. Toisaalta hidas viranomaiskäsittely viivästytti uusien hankkeiden aloituksia.
2.8.2012:
(Osavuosikatsaus 1-6/2012)
Suomi
Talouden epävarmuus näkyi asuntorakentamisessa, ja uusia asuntoaloituksia käynnistyi viime vuotta vähemmän. Kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla asuntokauppa kävi tasaisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Liike- ja toimistorakentaminen keskittyi pääosin pääkaupunkiseudulle, kun taas vähittäiskauppoja rakennettiin myös kasvukeskusten ulkopuolelle. Korjausrakentamisen määrä jatkoi tasaista kasvuaan.
Infrarakentamisessa erikoisurakoinnin kysyntää kasvattivat maanalainen kaupunkirakentaminen sekä useat vaativat keskustahankkeet, kuten pysäköintiluolat. Myös talojen pohjarakentaminen oli odotettua vilkkaampaa. Infrarakentamisen kokonaiskysyntää on vähentänyt julkisen sektorin säästötoimenpiteet sekä rakentamisen panoskustannusten kasvu. Päällystystoiminnassa tämä ei kuitenkaan vielä näkynyt – vuoden ensimmäisellä puoliskolla päällystystöitä oli hyvin tarjolla.
Talotekniikan urakkatöiden kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla. Korjausrakentamisessa kysyntää lisäsivät energiatehokkuutta parantavat työt ja talojen lämmitystapamuutokset. Myös korjausten yhteydessä tehtävät jäähdytysjärjestelmien asennustyöt lisääntyivät. Kiinteistöjen pitkäaikaisia huolto- ja ylläpitosopimuksia solmittiin aiempaa enemmän.
Muut markkinat
Ruotsin valtion pitkäaikainen investointiohjelma infrastruktuurin kehittämiseksi piti infrarakentamisen aktiviteetin hyvällä tasolla. Kasvava kaivostoiminta Pohjois-Ruotsissa lisäsi etenkin kalliorakentamisen kysyntää. Rakennusten korjausrakentamisen markkinatilanne pysyi vakaana, uudistuotannossa aloituksia oli viime vuotta vähemmän.
Norjassa ja Tanskassa infrarakentamisen määrää kasvattivat useat käynnissä olevat tie- ja raidehankkeet sekä lisääntyneet investoinnit energiatuotantoon. Ruotsin ja Norjan hyvä markkinatilanne on myös lisännyt kilpailua, kun uusia toimijoita on tullut muualta Euroopasta.
Baltian maissa rakentaminen on vähitellen elpynyt muun talouden rinnalla. Infrarakentamisen osuus maiden kokonaisrakentamisesta on noin puolet, ja teiden rakennus- ja peruskorjaushankkeita käynnistyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla aiempaa enemmän.
Venäjällä asuntorakentamisen kysyntää tukivat kuluttajien ostovoiman kasvu, parantuneet lainansaantimahdollisuudet ja korkotason lasku. Pietarissa hidas viranomaiskäsittely on kuluvana vuonna viivästyttänyt uusien hankkeiden aloituksia.
3.5.2012:
(Osavuosikatsaus 1-3/2012)
Suomi
Epävarma taloustilanne heijastui rakentamisen aktiviteettiin, mutta sen haittavaikutukset jäivät pelättyä pienemmiksi. Asuntokauppa kävi tasaisesti koko alkuvuoden. Liikerakennushankkeiden käynnistymisiä vähensi vuokralaiskysynnän heikkous, mutta yksittäisten vähittäiskauppojen rakentaminen oli vilkasta myös kasvukeskusten ulkopuolella. Korjausrakentaminen jatkoi tasaista kasvuaan ja etenkin julkisten palvelurakennusten korjausurakoita oli aiempaa enemmän tarjolla.
Maanalainen kaupunkirakentaminen ja vaativat keskustahankkeet pitivät infrarakentamisen erikoisurakoinnin markkinatilanteen hyvänä. Talonrakentamisen uudistöitä käynnistyi odotettua enemmän, mikä lisäsi pohjarakentamisen aktiviteettia ja ylläpiti kiviainesten ja betonituotteiden kysyntää. Päällystyksessä ja maarakentamisessa työt keskittyivät aiempaa enemmän kasvukeskuksiin.
Viime vuonna lisääntynyt talonrakentaminen piti talotekniikan urakkatöiden kysynnän hyvällä tasolla. Korjausrakentamisessa kysyntää lisäsivät talojen energiatehokkuutta parantavat korjaustyöt ja lämmitystapamuutokset. Kiinteistöjen pitkäaikaisia huolto- ja ylläpitosopimuksia solmittiin aiempaa enemmän.
Muut markkinat
Ruotsissa meneillään olevat tunnelihankkeet ja kaivostoiminta pitivät maa- ja kalliorakentamisen työtilanteen hyvällä tasolla. Talonrakentamisessa korjausrakentamisen markkinatilanne pysyi vakaana ja asuntorakentamisen uudistuotanto jatkoi kasvuaan.
Norjassa ja Tanskassa infrarakentamisen markkinatilanne oli hyvä. Baltian maissa ja etenkin Virossa teiden rakennus- ja peruskorjaushankkeita on käynnistymässä aiempaa enemmän.
Venäjällä Pietarin alueella uudisasuntorakentamisen kysyntä pysyi hyvänä. Asuntorakentamisen kysyntää tukevat kuluttajien ostovoiman kasvu ja parantuneet lainansaantimahdollisuudet. Hidas viranomaiskäsittely viivästytti uusien hankkeiden aloituksia.
9.2.2012:
(Tilinpäätöstiedote 2011)
Suomi
Rakentamisen toimintaympäristö oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla vakaa, mutta syksyllä epävarmuus lisääntyi selvästi. Kuluttajien heikentynyt luottamus ei kuitenkaan näkynyt asuntokaupassa, joka kävi tasaisesti läpi vuoden. Matala korkotaso, työttömyyden vähäinen kasvu ja kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike ylläpitivät uusien asuntojen kysyntää.
Toimitilarakentamisen määrä kääntyi vuonna 2011 kasvuun kahden peräkkäisen laskuvuoden jälkeen. Toimitilarakentamisen vuotuinen kokonaismäärä jäi edelleen noin viidenneksen huippuvuoden 2008 vastaavaa määrää pienemmäksi. Kiinteistömarkkinoiden kaupankäynti hiljentyi loppuvuodesta ja etenkin kasvukeskusten ulkopuolella olevien kohteiden tuottovaatimukset kääntyivät hienoiseen nousuun. Liikerakennushankkeita oli paljon vireillä. Vuokralaisten saaminen oli kuitenkin haasteellista, mikä hidasti hankkeiden käynnistymisiä. Teollisuusrakentamisessa vuotuiset aloitusmäärät ovat vuoden 2008 laman jälkeen jääneet pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle.
Infrarakentamisen kokonaismäärä supistui kolmatta vuotta peräkkäin. Valtio ja kunnat leikkasivat perustienpitoon ja katuinvestointeihin suunnattuja määrärahojaan. Kalliorakentamisessa markkinatilanne oli hyvä. Kysyntää ylläpitivät etenkin kasvukeskusten maanalaiset louhintatyöt ja Pohjois-Suomen kaivosinvestoinnit. Talonrakentamisen uudistyöt pitivät pohja- ja betonirakentamisen sekä kiviainesten kysynnän hyvällä tasolla. Bitumituotteiden kallistumisesta huolimatta päällystysmäärien volyymi pysyi lähes edellisvuoden tasolla.
Talonrakentamisen kasvu lisäsi taloteknisten urakoiden sekä huolto- ja ylläpitopalveluiden kysyntää. Sähköurakoinnissa kysyntä laski kesän jälkeen, mutta kysynnän alueelliset erot olivat suuria. Talotekniikan korjausrakentamisessa työkantaa kasvattivat asuintalojen linjasaneeraukset sekä talojen energiatehokkuutta lisäävät korjaustyöt ja lämmitystapamuutokset.
Muut markkinat
Ruotsissa vilkkaana jatkunut kaivostoiminta ja suuret tunnelihankkeet pitivät kalliorakentajien työtilanteen hyvänä vuonna 2011. Ruotsin valtio on panostanut merkittävästi maan infrastruktuurin kehittämiseen, mikä on kasvattanut infrarakentamisen kokonaismäärää jo useana vuotena peräkkäin. Ruotsin talonrakentamisessa etenkin korjausrakentamisen markkinatilanne oli hyvä.
Infrarakentamisen määrä sekä Norjassa että Tanskassa kasvoi noin 5 prosenttia vuonna 2011. Molemmissa maissa päällystyskausi oli edellisvuotta parempi. Infrarakentamisen kysyntää lisäsivät myös energiahuoltosektorin kasvu ja useat käynnissä olevat tie- ja ratahankkeet.
Baltian maissa talous lähti elpymään, mutta rakentaminen oli vielä melko vähäistä. Teiden rakennus- ja peruskorjaushankkeita käynnistyi edellisvuotta enemmän. Virossa infrarakentamisen kysyntä kasvoi muita Baltian maita nopeammin.
Euroconstructin arvion mukaan Venäjällä Pietarin alueella uudisasuntorakentamisen määrä kasvoi noin 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja sen arvo oli noin 2,8 mrd. euroa. Uusien asuntojen hinnat nousivat noin 8 prosenttia. Asuntorakentamisen kysyntää Venäjällä tukivat etenkin kuluttajien ostovoiman kasvu ja parantuneet lainansaantimahdollisuudet. Yhä useampi asunnonostaja rahoittaa asuntonsa lainalla, ja myönnettyjen asuntoluottojen määrä kasvoi selvästi.
3.11.2011:
(Osavuosikatsaus 1-9/2011)
Kotimaan toiminta
Rakentamisen toimintaympäristö säilyi verrattain vakaana, vaikka yleinen taloudellinen epävarmuus lisääntyi. Kuluttajien selvästi heikentynyt luottamus ei toistaiseksi ole näkynyt asuntokaupassa, joka on käynyt tasaisesti koko vuoden. Matala korkotaso ja kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike ovat ylläpitäneet uusien asuntojen kysyntää.
Toimitilarakentaminen on kuluvana vuonna kasvanut maltillisesti, vaikka toimistorakennusten vajaakäyttöasteet ovat tietyillä alueilla korkeat. Liikerakentamista on ylläpitänyt vähittäiskaupan keskittyminen yhä suurempiin liikeyksiköihin. Haasteellinen vuokralaishankinta on kuitenkin hidastanut useiden vireillä olevien liikerakennusten käynnistymistä. Kiinteistömarkkinoilla sijoittajien päätöksenteko oli edelleen varovaista. Teollisuusrakentamisen aloitusmäärät ovat vuoden 2008 laman jälkeen jääneet alle normaalitason.
Infrarakentamisen kokonaismäärän arvioidaan jäävän kuluvana vuonna edellisvuotta pienemmäksi. Kysyntää heikensivät kasvaneet panoshinnat ja tilaajien rahoituksen niukkuus. Etenkin valtio ja kunnat ovat leikanneet perustienpitoon ja katuinvestointeihin suunnattuja määrärahojaan. Maa- ja väylärakentamisessa uusia hankkeita käynnistyi viime vuotta vähemmän. Kalliorakentamisessa markkinatilanne oli hyvä. Kysyntää ylläpitivät kaivosinvestoinnit ja kasvukeskusten maanalaiset kalliolouhintatyöt. Toisaalta kalliorakentamisen hyvä työkanta houkutteli ulkomaalaisia toimijoita infrarakentamisen markkinoille. Talonrakentamisen uudistyöt pitivät pohja- ja betonirakentamisen sekä kiviainesten kysynnän hyvällä tasolla. Päällystyksessä vuosi 2011 on osoittautumassa edellisvuoden kaltaiseksi.
Taloteknisten urakoiden ja palveluiden kysyntä lisääntyi alkuvuodesta, kun talonrakentamisen uudistuotanto kasvoi. Myös alan kannattavuustaso parani jonkin verran. Sähköurakoinnissa kysyntä laski kesän jälkeen. Kysynnän alueelliset erot olivat suuria. Vilkas talonrakentaminen lisäsi LVI-asennustöiden ja -palveluiden kysyntää.
Kansainvälinen toiminta
Ruotsissa vilkkaana jatkunut kaivostoiminta ja suuret tunnelihankkeet pitivät etenkin kalliorakentajien työtilanteen hyvänä. Ruotsin valtio on panostanut mittavasti infrastruktuurin kehittämisen, mikä näkyy infrarakentamisen määrän selvänä kasvuna. Talonrakentamisessa sekä uudis- että korjausrakentamisen työtilanne oli hyvä.
Norjassa ja Tanskassa päällystyskausi on ollut selvästi edellisvuotta parempi. Infrarakentamisen kysyntää ovat myös lisänneet energiahuoltosektorin kasvu ja useat käynnissä olevat väylähankkeet.
Baltian maissa talous lähti elpymään, mutta infrarakentaminen oli vielä melko vähäistä. Kuluvana vuonna on kuitenkin käynnistetty teiden rakennus- ja peruskorjaushankkeita viime vuotta enemmän.
Venäjällä Pietarissa uusien asuntojen hinnat nousivat alkuvuonna noin 8 % ja vanhojen asuntojen noin 5 %. Yhä useampi asunnonostaja haluaa rahoittaa asuntonsa lainalla, ja myönnettyjen asuntoluottojen määrä Pietarissa lähes kolminkertaistui viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Päivitetty 1.11.2012